Tool – Lateralus
Tool on amerikkalainen, hyvin progressiivista hevimetallia, soittava yhtye. Bändi tunnetaan kummallisista musiikkivideoistaan, joita voisi lähinnä kuvata synkiksi ja häiritseviksi. Tool aloitti jo vuonna 1992 (tai ainakin silloin julkaistiin ensimmäinen EP), mutta ei ole pitänyt kovinkaan paljon kiirettä levyjensä julkaisutahdissa. Laatu korvaa määrän tässäkin tapauksessa.
Lateralus jatkaa oikeastaan tasan tarkkaan siitä, mihin edellisellä levyllä, Aenimalla, jäätiin. Aenima oli painostava, tummasävytteinen paketti kummallisia progehevi -kappaleita ja olipa mukana meksikolaisen hääkakunkin resepti. Tunnelma levyllä oli erittäin apokalyptinen, vaikkakin tietyin väliajoin selkeä humoristinen ote pulpahteli pinnalle. Aeniman viesti kuitenkin tuli selville. Ihmiskuntaa odottaisi tuho ja vain vahvimmat selviäisivät koneiden ottaessa ihmisistä vallan. Lateralus kertoo eräänlaista jatkoa tähän skenaarioon. Tool on siirtynyt jumalien keskuuteen ja nauraa partaansa ihmiskunnan tuhoon syöksenyttä tyhmyyttä. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta levy vaatii tietynlaista mielentilaa ja useampia soittokertoja täysin auetakseen ja tulkintatapoja on varmasti yhtä monta kuin on tulkitsijoita. Tool ei ole helppoa, mutta antoisaa se toki on.
Soundimaailma ole kokenut kuin hienoisen kasvojenkohotuksen verrattuna edelliseen tuotokseen. Soitanto sitä vastoin taas on vain kiristynyt entisestään ja Maynard James Keenanin lauluääni raikaa taas kirkkaan räkäisenä. Kiekon aloittava The Grudge on taattua Toolia hiukan vaikeahkolla rakenteellaan ja aina uudelleen alusta aloittavalla tyylillään. Tasaisesti jyskytetään eteenpäin, kunnes levyn puolenvälin tappajakaksikko, Parabol-Parabola repäisee levyn lopulta käyntiin täysillä kierroksilla. Levyn virallisesti viimeinen oikea kappale, Triad, on mahtipontinen instrumentaali, jonka jälkeen tuleva Faaip de Oiad on hiukan turha surinatäyteraita, jota ei kuitenkaan malta koskaan skipata odottaessaan levyn uutta kierrosta.
Lateralus on selvä merkki siitä, että bändistä tullaan kuulemaan vielä paljon. En pysty nostamaan levyltä yhtään kappaletta toista paremmaksi, vaikka mieli tekisi. En tekisi hittileimaamisella oikeutta levyn muulle sisällölle. Lateralus on pakkohankinta, jos Aeniman jälkeen alkoi tehdä mieli lisää. Tähän levyyn ei kyllästy varmasti koskaan.
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2002-02-15
Arvostelija : Henrik Himberg
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]