Converge – You Fail Me

Converge. Mukaetevää metelöintiä vai silkkaa musiikillista neroutta? Nyt tuon kysymyksen pohdiskeluun on olemassa loistavat edellytykset myös orkesteria tuntemattomille. Bostonilaisyhtyeen kaoottisen ärhäkkä äänimaailma ei edelleenkään tervehdi avosylin kuulijaa, mutta tämä uusiin tuotos on tuotannollisesti selkeintä ja hiotuinta Convergea koskaan. Musiikillisesti yhtye on vanha tinkimätön itsensä. Epitaphin julkaisemalla You Fail Mellä se on kuitenkin jalostanut innovatiivisen hc/metalli-fuusionsa äärimmilleen.

You Fail Me on sekä tyylillisesti että sävellyksellisen tason puolesta sukua edeltäjälleen, Jane Doelle. Siinä on samaa kappaleiden yksilöllisyyteen panostamista ja dynaamisten kontrastien korostamista. Nyt raivotautisen mutkikkaat purkaukset ovat vieläkin tiukemmin kasattuja ja jonkinlaista convergiaanista bluesia tavoittelevat tunnelmoinnit ja kasvattelut häikäisevän tyylitajuisia. Kaikkein intensiivisimmät grind/death-osiot ja monimutkaisimmat tekniikkaharjoitukset ovat saaneet väistyä selkiytyneiden kappalerakenteiden edestä. Musiikki purkautuu toisaalta luonnollisen epäsäännöllisesti ja toisaalta hyvinkin läpimietitysti.

Converge osoittaa jälleen hälyestetiikan mestarillista tuntemusta. Kurt Balloun jäljittelemätön kitarankäsittely vakuuttaa nyansseillaan ja kurkkumarttyyri Jacob Bannon repii sisuksistaan mitä hurjinta rääkymistä, korahtelua ja karjuntaa. Hienot kannet ja ajatuksella muodostettu lyyrinen sisältö ovat myös osa vokalistin työpanosta ja tekevät yhtyeen ilmaisusta vahvasti kokonaisvaltaista. Converge ilmentää äänin, sanoin ja kuvin ihmisyyden surullisen sekasortoista tilaa, mutta samalla se hyökkää musiikillisin voimakeinoin tätä ongelmaa vastaan.

Levyn kohokohdiksi valikoituivat itselläni vaikuttava First Light/Last Light -aloituskaksikko, nimikappaleen dramaattisesti voimistuva junnaus ja videomuotoonkin ikuistettu Eagles Become Vultures -rymistely. Oikeastaan tilalle voisi nostaa minkä tahansa You Fail Men kahdestatoista esityksestä. Materiaali on Convergeksikin häkellyttävän korkeatasoista. Jane Doe on saanut arvoisensa seuraajansa ja syksy 2004 yhden tärkeimmistä julkaisuistaan.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-11-02
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.