Cradle Of Filth – Nymphetamine

Edellisellä Damnation and a Day -levyllä suuruudenhulluihin sinfonisiin sovituksiin hurahtanut Cradle of Filth palaa tuoreen albuminsa myötä askeleen verran juuriaan kohti. Yhtyeelle tunnusomaiset kosketinkuviot ovat tallella, mutta Nymphetaminea leimaa sama tarttuvien melodioiden ja rähjäisten kitaroiden yhdistelmä, joka on kuultavissa varhaisessa tuotannossa.

Monelle metallistille Cradle of Filthin vampyyriglamourissa tiristetty lyyrinen anti ja ulkomusiikillisiin seikkoihin panostaminen ovat muodostuneet uudempien levyjen myötä sietämättömiksi. Syytökset itsensä myymisestä ovat kuitenkin koko lailla kaukaa haettuja, sillä radikaalia tyylinmuutosta esimerkiksi Dimmu Borgirin tapaan ei uran varrella ole tapahtunut. Yhtyeen valttikortti on aina ollut erinomainen sävellystaito, jonka ansiosta samasta muotista on saatu puserrettua tarttuvaa sekametallia kerta toisensa jälkeen. Nymphetamine todistaa, että pienellä ruorinkäännöllä kurssia on mahdollista korjata uhkaavasta puutumisesta virkistävään uudistumiseen.

Riffivetoisissa repäisyissä, kuten melkein levyltä pois jääneessä Filthy Little Secretissä, orkesteri on parhaimmillaan. Iron Maideniltä omaksutut kahden kitaran kepitykset saavat jalan vispaamaan ottamalla klassiset elementit ja muovaamalla niistä jotain uutta ja tuoretta. Kitaramelodioiden päälle rakennettuja kappaleita onkin runsaasti viime levyä enemmän, ja koskettimien annetaan välillä leijailla taka-alalla tunnelmaa luomassa.

Täydellinen Nymphetamine ei kuitenkaan ole. Dani Filthin lahjakkuus sanoitusosastolla ja koko yhtyeen kyky säveltää jokaiselle levylle tolkuton määrä onnistuneita biisejä on kunnioitettavaa, mutta samalla bändi on luonut itselleen maneerit, jotka toistuvat säännöllisesti. Toisinaan syntetisaattoreita, kuoroja ja jousia työnnetään kuulijan korvista sisään väkisin, jolloin niiden mahtipontinen melankolisuus muuttuu puhki kuluneeksi mössöksi eikä onnistu enää säväyttämään. Räväkkäämmät tempaisut osoittavat silti, että konkareista löytyy vielä puhtia. Toivottavasti sama kurssi pidetään seuraavalla levyllä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-10-19
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.