Throne of Chaos – Pervertico
Throne of Chaosta voisi kai kutsua melodiseksi death metalliksi, mutta bändin uusinta pitkäsoittoa ‘Perverticoa’ kuunnellessa tällainen lokerointi kuulostaisi peräti epäreilulta. Orkesteri yhdistelee selkeitä metallin alalajeja toisiinsa – ei ehkä täysin ennakkoluulottomasti tai omaperäisesti, mutta taidolla yhtäkaikki. Tietyllä tavalla voisi sanoa että ToC on ottanut Suomen metallin menestysartikkeleista omansa ja lisännyt mukaan omia mausteitaan. Tälle orkesterille voisi povata menestystäkin, mutta metallimusiikin suurkuluttajana en kuitenkaan lähtisi Perverticosta klassikkoakaan leipomaan. Kaikki on kyllä kohdallaan, mutta bändin vaikutteet varsinkin perinteisemmän hevin puolelta ovat liiankin selkeästi pinnassa ja levyä kuunnellessa pieni väsymys hiipii väkisinkin mieleen. Hyvin on homma hanskassa, mutta uusia elämyksiä ei tämä levy liiemmin tarjonnut.
Levy alkaa melkoisen tanakalla ‘Johny B. Dead’ rutistuksella. Biisi lähtee vauhdilla ja brutaalisti liikkelle ja eräs levyn mieluisimmista yllätyksistä tuleekin heti alkuun Johny B. Deadin puhtaasti lauletun kertosäkeen kajahtaessa ilmoille. Levy jatkuu kovatasoisella, mutta melko yllätyksettömällä melodisella hevillä. Teknisesti bändi on hyvä; soittajat hoitavat hommansa mallikkaasti ja resursseja jää varmasti ylikin. Erityismaininnan ansaitsee puhtaat laulut hoitava Niklas Isfeldt; tämä kaveri pieksee mielestäni monien huomattavasti nimekkäämpien orkesterien laulajat mennen tullen. Ei brutaalimmat karjumiset hoitava Pasi Nykänenkään suinkaan huono ole, päinvastoin. Levyn sanoitukset ovat melko ristiriitaista tavaraa; hetkittäin lyriikat tuntuvat kiusallisenkin hölmöiltä, kun taas yhtäkkiä seasta löytyy todella hienojakin rivejä, kuten ‘Fistfucking & Alienseedin’ lyriikoista pomittu; ‘Chocking like hell in my enemys grip / found heaven in a harlot’s fingertips / my manhood between her apocaLips’.
Jos death / black maistuu, eikä melodinen hevi ole kirosana, voin suositella Perverticoa varauksetta. Hienoinen persoonallisuuden puute ja mielipiteeni lyriikkapuolen puutteista voidaan helposti kuitata sillä, että bändin jäsenet ovat imeneet itseensä kiitettävän määrän vaikutteita, soittotaitoa ja näkemystä oman orkesterinsa suunnasta. Jään odottamaan mielenkiinnolla jatkoa.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2002-07-08
Arvostelija : Atte Jaakkola
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]