Enslaved – Isa

Pitkän taipaleen kulkenut Enslaved on monimuotoisen uransa varrella löytänyt useaan otteeseen inspiraation viikinkimytologiasta. Kahdeksannella albumillaan norjalaiset etenevät kuitenkin yhä syvemmälle muutaman edellisen levyn viitoittamaan luolastoon, jossa muinaisten hirviöiden sijaan vaanii omituisia syntetisaattoreita ja progressiivisia kitarakuvioita.

Orkesterin vanhaa tuotantoa leimannutta raakaa sahausta ja suoraviivaisia mättökomppeja ei Isalta juuri löydä. Hurmeisen black metal -taistelun merkit ovat välillä ilmassa, mutta pääasiassa liikutaan monimutkaisten sävellysten maalailemissa kummallisissa tunnelmissa. Vikkelästi vaihtelevat riffit ja puhtaan laulun käyttö tuovat ajoittain mieleen Opethin tyylin, mutta modernit syntetisaattorisoundit tekevät levystä omalaatuisen kuuloisen.

Kokonaisuus tuntuu kaikin puolin hiotulta. Kitaroiden ja koskettimien psykedeelinen yhteistyö toimii hyvin, ja levyn oikukas rakenne on hitsattu onnistuneesti kasaan. Viikinkiblackista Enslaved on luopunut lähes kokonaan, mutta metallin eri lajeja omalla tavallaan yhdistelevät kappaleet ovat mielenkiintoisia, mikäli niihin jaksaa perehtyä. Muutama tarttuva repäisy hypnoottisena vellovan materiaalin keskellä helpottaisi syventymistä huomattavasti.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-12-22
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.