Sirenia – Sirenian Shores

Norjalainen goottimetallisti Morten Veland kyllästyi nelisen vuotta sitten päivätyöhönsä Tristanian nokkamiehenä ja otti lopputilin. Mies ei kuitenkaan jaksanut lojua kauan paikallisen työvoimatoimiston listoilla, vaan kutsui koolle joukon ystäviä ja muodosti heidän kanssaan Sirenian. Velandin visio ei Tristanian ajoista juuri muuttunut, vaan intohimona oli edelleen sinfoninen goottimetalli. Pitkällisen sävellysprosessin ja studion sekä soittimien kanssa näpertelyn jälkeen debyyttitäyspitkä saatiin julki helmikuussa 2004, ja nyt virtaa ilmeisesti riittää, sillä seuraavaa julkaisua ei tarvinnut odotella kuin syksyyn asti. Sirenian Shores –EP esittelee lyhyemmille levytyksille tyypilliseen tapaan jotain uutta, jotain vanhaa sekä vähän lainattua.

Therion-mallisten komeiden kuorohoilotusten ja molempia sukupuolia tasapuolisesti hyödyntävän vokaaliosaston ristisiitos ei ole muuttunut mihinkään. Liikaa siirappisuutta vältteleviä kitara- ja syntikkaratkaisuja lastataan rauhallisesti keinuviin kappaleisiin, joissa laulajaneitosten raikkaille äänille annetaan paljon vastuuta. Tytöt laulavat genren oopperahenkisiin edustajiin verrattuna hyvin luonnollisesti ja tunteella. Kaksi naista ei ole Velandille riittänyt, vaan myös Emmanuelle Zoldan käy väläyttämässä hieman dramaattisempaa laulutyyliään ja kuulostaa yllättävän paljon eräältä kiteeläisrouvalta. Morten-isännän rooli jää Sirenian Shoresilla oudon pieneksi, sillä yhden uuden kappaleen lisäksi akustinen raita, edellislevyn Save Me from Myselfin remix-versio, Leonard Cohen -coveri sekä eeppinen instrumentaalioutro eivät juuri jätä tilaa mörähtelylle. Urospuolen puhtaat vokaalitkin on delegoitu kitaristille, jonka vakava äänenkäyttö antaa näytteitä siitä, miltä Eläkeläiset kuulostaisivat, jos opettelisivat hieman laulamisen jaloa taitoa.

Sirenia on alusta asti vaikuttanut asiaansa terveellä vakaumuksella uskovalta ryhmältä, ja sen melodiat tuntuivat debyytillä tuoreilta ja erottuivat eeppisyydellään tympeistä kilpailijoista mainiolla tavalla. Joko Sirenian Shores on julkaistu liian pian tai yhtyeen visio on hukkunut hetkeksi, sillä yhtä mieleenjääviä hetkiä ei useankaan kuuntelun jälkeen paljastu. Taustakuoro vakuuttaa aina ilmestyessään kuvioihin, ja päteviä yksityiskohtia on muutoinkin taltioitu sinne tänne, mutta erityisesti kertosäkeiden koukut ovat nyt juuttuneet vuonojen kalavesille. Yhtye osoitti ensilevytyksellään painivansa kovassa sarjassa, joten vastaisuudessa siltä on lupa odottaa vahvempia suorituksia.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-10-29
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.