Derek Sherinian – Mythology
Aikoinaan niin Alice Cooperin kuin Dream Theaterinkin riveissä vaikuttanut, ja vakuuttanut, kosketinvelhoksikin kutsuttu
Derek Sherinian on muovannut kreikkalaisen historian aineksista albumillisen raskasta instrumentaali-progea. Mythology
on miekkosen neljäs sooloalbumi, joka toimii hienona todisteena siitä, että tämä herra todellakin pärjää omillaan.
Sherinian on saanut levylle taustajoukokseen melkoisen joukon ammattilaisia, joista tunnetuimpana voisi mainita kitaroinnnista
vastaavan Zakk Wylden.
Monelle tulee progesta mieleen äärimmäiset kikkailut ja venyttämiset, mikä joissain yhteyksissä pitääkin paikkansa. Derek Sherinianin tapauksessa kyse on vahvoista ja monipuolisista sävellyksistä, joita on höystetty vahvoilla kitarasooloilla ja moniulotteisilla kosketinkuvioilla. Puhumattakaan varsin maukkaasta rumputyöskentelystä. Nämä kaikki osat ovat hyvin tärkeitä, kun puhutaan levystä, joka ei pidä sisällään laulajaa. Tällöin instrumentaaliurheilun oleellisuus nousee kolmanteen potenssiin. Toki mikään sääntö ei ole sääntö, ellei sille sallita poikkeuksia; yhteen levyn biiseistä on otettu laulajakin mukaan. The River Songs -kappaleessa käy äänijänteitään avaamassa minulle tuntemattomaksi jäänyt mieslaulaja.
Derek Sherinian tekee progensa tyylillä, sortumatta Liquid Tension Experimentin kaltaiseen tahtilajimasturbaatioon. Mythologyn pääpaino on raskaalla riffittelyllä, joka yhdistyy saumattomasti levyn eri vaikutteisiin, joista päällimmäisenä esillä ovat jazzin eri muodot. Mythologyllä kuullaan myös yllättäviä ratkaisuja, kuten esimerkiksi Goin’ To Church -biisin latino-fiilis ja El Flamingo Suaven erikoinen gospel-ilme. Kappaleiden nimistä voisi kuvitella vaikutteiden olevan toisinpäin, mutta ehkäpä Derek Sherinian halusi vain hämmentää ihmisiä.
Mythology on levy, jonka taikomasta äänimaailmasta ei voi kuin nauttia. Taitavat muusikot luovat ilmoille nuottien hallitun kaaoksen, joka nappaa mukaansa metallisen progen ääritekniseen maailmaan. Levy ei ole millään tasolla helppo kuunneltava, eikä se varmastikaan sovi tavalliselle musiikinkuluttajalle. Mutta niille, jotka saavat nautintoa tämäntyyppisestä musiikista pitäville ihmisille on tarjolla erittäin nautinnollinen kokemus.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-10-20
Arvostelija : Toni Peltola
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]