Anorexia Nervosa – Redemption Process

Ranskalaista sinfoniablackin edustajaa Anorexia Nervosaa kuunnellessa ei voi olla ajattelematta kahta jokaisen metallipuritaanin kammoksumaa showbändiä, Dimmu Borgiria ja Cradle of Filthiä. Aidolta kuulostavat orkesteriosuudet raskaiden kitaramelodioiden päällä ja väkivaltaiseen erotiikkaan kallistuvat lyriikat ovat ottaneet runsaasti vaikutteita mainituilta yhtyeiltä niin hyvässä kuin huonossakin mielessä.

Anorexia Nervosan tyyli on äärimmäisen mahtipontinen. Parhaimmillaan viiden miehen kokoonpanosta otetaan kaikki irti levittämällä massiivisena takovien kitarariffien päälle kuorolaulua sekä jousikvartettia ja päästämällä vokalisti kärinänsä kanssa valloilleen. Erityisesti Sister Septemberin kaoottisen tarttuva nostatus on mieleenpainuva esitys.

Loppua kohti teatraalisten elementtien hyökkäys alkaa tuntua rasittavalta, eikä painava kitarasoundikaan jaksa kannatella tylsempiä kappaleita harteillaan. Sävellystaitoa pojilta löytyy, mutta suvantokohdista ei valtaisien äänikollaasien keskellä osata ottaa kaikkea irti.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-10-14
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.