Pain Confessor – Turmoil

Eihän sitä ehtinyt perkelettä sanoa, kun Pain Confessorin täyspitkä jo koristi levykauppojen metallihyllyjä. Bändin vikkelästä etenemistahdista huolimatta jälki on enemmän kuin laadukasta, ja yhtyeen kotikaupungin Hämeenlinnan terästeollisuus kalpeneekin tämän tuotoksen rinnalla. On tietysti huomautettava, että eiväthän nämä Hämeenlinnan rippikoulupojat mitään maailman kahdeksatta ihmettä ole synnyttäneet, mutta tarkasti näyttävät miehet tietävän mitä tekevät.

Tyylitajua löytyy, ja vaikka tiettyä Göteborg-viitettä voisi heittää kehiin, on paketti moottoriöljyllä voideltu selkeästi omannäköiseksi mättöjyräksi. Thrash- ja death-vaikutteet imeytyvät Pain Confessorin koneistossa sulavasti tyylikkäisiin melodioihin, ja melodiantaju onkin miehillä erityisen vahva; kylmät väreet kulkevat selkäpiissä useammin kuin kerran, kun esimerkiksi Hollow Soulsin, Soul Eraserin tai Lake Of Regretin laulumelodiat iskeytyvät tajuntaan mättöriffien välistä.

Rähinää on annosteltu levylle säästeliäästi mutta riittävästi. Erityisesti thrash-henkiset riffit ovat se mauste, joka erottaa Pain Confessorin niin kovin monesta muusta yrittäjästä. Vähätellä ei myöskään sovi vokalisti Markku Kivistön leipäläpityöskentelyä, jonka monipuolisuus on olennainen osa Pain Confessorin selkärankaa. Nimenomaan Kivistön ansiosta tunnelmasta toiseen siirtyminen käy bändiltä kitkattomasti, vaikka levy onkin aikamoista paahtoa alusta loppuun.

Vaan parannettavaakin löytyy. Vanhoista promobiiseistä tuttu Instinct To Resist esimerkiksi haiskahtaa latteudessaan nyt pahasti täytebiisiltä. Lisäksi syntikkaa olisi voinut kautta linjan käyttää hieman monipuolisemmin. Eihän tähän keitokseen mitään Jens Johansson -tiluja kaivata, mutta kyllä se läpi levyn raikaava samantyyppinen synamatto puuduttaa varsin nopeasti. Onneksi pieniä säksätyksiä löytyy muutama, mutta paljon enemmän olisi auttanut, jos syna olisi jätetty vielä muutamasta kohdasta kokonaan pois.

Kaiken kaikkiaan Pain Confessor on käyttänyt sorviaan ansiokkaasti. Pokalla naamalla uskallan väittää, että Pain Confessor on tällä hetkellä Mokoman lisäksi ainoa suomalainen metallibändi, jonka edesottamuksia viitsii seurata erityisellä mielenkiinnolla. Ja onhan se kaiken lisäksi hienoa, kun Hämeenlinnan paikoilleen jämähtäneestä musiikkiskenestä viimeinkin joku saa ansaitsemansa potkun eteenpäin.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-09-22
Arvostelija : Kalle Heino

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.