Zacharius Carls Group – One More Second Change
Torniolaisen ZCG:n toinen EP vuoden sisällä jatkaa tutulla ja rohkealla linjalla soittaen perinteistä, vahvasti amerikkalaiseen perinteiseen luottavaa kitararockia. Soundillisesti yhtye seikkailee rautalankakitaran, 60-luvun hippimusan ja Neil Youngin sähköisen tuotannon välimaastossa. Yhtye onkin studiossa vannonut aitojen putkisoundien perään, ja se myös kuuluu.
EP-levy perinteisesti avataan sillä parhaimalla biisillä, ja niin tässäkin tapauksessa, vaikka muutkaan biisit eivät liiemmin samasta tasosta jää. Truth Is in the Radio on tunnelmaltaan hieman haikea tunnelmapala, jonka Neil Young -tyylinen väliosa ja pitkä loppunostatus tekevät biisistä ehdottoman indie-hitin. Seuraava kappale Master of Reality sisältää pieniä hienoja yksityiskohtia, joita löytyy useammankin kuuntelun jälkeen, mikä on aina merkki hyvästä musiikista. Big Riverin aloittaa Akun Tehdas -albumin aikainen Eppu Normaali -riffittely toteutettuna huomattavasti rosoisemmilla soundeilla. Levyn päättää maalaileva seitsemänminuuttinen järkäle Aeroplane Blues. Biisi sisältää hienon mandoliinisoundisen säestyksen ja päättyy intensiiviseen kitarasooloon.
Yhtyeen suurimpana heikkoutena voi pitää hieman hätäisiä lauluosuuksia. Tosin lähes jokaisen biisin kertosäkeistössä käytetty laulujen tuplaus tuo jämäkkyyttä ja voimaa juuri oikealla hetkellä. Ossian Marttalan laulu kuulostaa myös paremmalta niinä hetkinä, kun ääntä päästellään täydellä antaumuksella mitään säästelemättä.
Pitkäsoittoa odotellessa yhtyeen toinen EP vain lisää odotuksia yhtyettä kohtaan. Toivottavasti kokopitkälle saadaan hieman vaihtelevampaa materiaalia, sillä kahden julkaistun EP:n materiaali vaikuttaa hieman liian tasapaksulta.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-09-20
Arvostelija : Jarkko Veijalainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.