Amorphis – Elegy

Vastikää vokalistinsa menettäneen Amorphiksen vanhaa levy-yhtiötä Relapsea täytyy kiittää ja kumartaa, sillä vuoden kulttuuriteko on tehty. Puhun tietenkin yhtyeen hienoimman, kauniimman ja kenties tärkeimmän levyn uudelleenjulkaisusta. Moni saattaa pitää tätä tekoa turhana, sillä eihän levyn alkuperäisestä julkaisusta ole vielä edes vuosikymmentä. Levylle ahdetut bonusbiisitkään eivät omaperäisyydellään juhli, varsinkin kun nuo kolme livebiisiä on osittain kuultu aiemmin jo muissa yhteyksissä. Minä en kuitenkaan jaksa välittää moisesta rahastus-fiiliksen katkusta tällä kertaa, sillä Elegy on kokonaisuudessaan yksinkertaisesti niin hemmetin kova lätty.

Elegy on se levy, joka toimi yhtymäkohtana orkesterin deathmetal-menneisyyden ja nykyisen kevyemmän otteen kanssa. Kevyt melodisuus on tietenkin se, mikä tässä kamppailussa vei voiton, eikä Amorphiksen kuolonjuurista kuultu tämän levyn jälkeen kuin pieniä vivahteita. Orkesterin nykyinen suuntaus ei missään nimessä ole negatiivinen asia. Yhtye on tätäkin nykyä yksi Suomen mielenkiintoisimmista akteista. Elegy on kuitenkin se levy, jonka viileän tunnelmallisissa folk-sfääreissä yhtye on parhaimmillaan, eikä sen aiheuttamista värinöistä pääse eroon, vaikka levyä on kulutettu soittimessa jo vuositolkulla.

Elegyä on vuosien saatossa hehkutettu enemmän kuin tarpeeksi, joten en näe mitään syytä jatkaa tätä ylistysten sarjaa tämän enempää. Totean kuitenkin vielä, että Elegy on ehdottomasti yksi kotimaisen metallihistorian tärkeimmistä levyistä. Piste.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-09-14
Arvostelija : Toni Peltola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.