Keen – Promo-CD

Ilomantsi ei ole maailman helpoimpia ja dynaamisimpia ympäristöjä säveltaiteen luomiseen. Korpien katveesta ponnistaa silti Keen, joka on viiden nuoren herran tuoreehko kokoonpano. Yhtyeen musiikki on melankolista kitararockia, jossa on selkeitä elementtejä grungesta ja kitarapopista. Bändin soundi on samalla kuulasta, lempeää, raskasta, kaihoisaa ja voimakasta. Harvoin varsinkaan omakustannepuolella kuulee näin pehmeästi runnovaa materiaalia, joka pysyy soitannollisestikin kuosissaan.

Keenin erikoisuus on kolmen kitaristin arsenaali. Valli ei pääse kuitenkaan puuroutumaan, ja hiljaa-kovaa-vuorottelu korostuu erityisen mainiosti. You My Friend-biisin akustinen kitara sävyttää särökitaroiden meuhkaa sopivan herkästi. Pelottavan näköinen kitaristilaulaja Jarkko ei ole ulkokuorensa veroinen mylvijä, vaan yllättävän hiljainen ja pidättyvä tulkitsija. Miehellä on pehmeähkö ääni, mutta kakkosbiisi Lost Wallet osoittaa, että sävelessä pysyminen tuottaa hetkittäin kiusallisia ongelmia. Kitaroihin rinnastettuna ääni luo kuitenkin hienon kontrastin, joka on bändin vahvimpia ominaisuuksia.

Keen on taitava bändi, joka osaa kirjoittaa melodisia ja kiintoisia biisejä. Se ei mene melodioitten tai sovitusten suhteen sieltä, mistä aita on matalin. Pienen miinuksen kehtaa antaa vähän liian sameasta artikuloinnista, joka kuulostaa paikoin enemmän hymniltä kuin rokkikipaleen laulamiselta. Lisäksi rumpali Jaakon soisi keventävän soittonsa metsurimaista otetta, sillä toistaiseksi mies paiskoo lujaa dynamiikan kustannuksella. Levyn poikkeuksellisen messevä äänimaailma on myös huomion arvoinen seikka.

Kuuksenvaaralta on matkaa suuremmille areenoille, mutta Keen ansaitsee ehdottomasti laajempaa huomiota.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-09-21
Arvostelija : Jukka-Pekka Ronkainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.