Silent Voices – Infernal
Progressiviisen ja melodisen metallin laadukkaan suomalaisgenren kärkiyhtyeisiin iskeytyy salaman lailla toisen pitkäsoittonsa julkaiseva Silent Voices. Kymmenvuotistaipaleensa kynnyksellä Kokkolasta kajahtaa kahdeksan kappaleen verran laatumetallia vailla moitteen sijaa.
Monin paikoin yhtä genren kärkinimeä, Evergreytä muistuttavien biisirakenteiden taustalta paljastuu ennen muuta suoraviivaista rypistystä, joiden lisukkeina tarjotaan sovituksellisesti taidokkaita ratkaisuja, jotka orkesteri taitaa esikuviensa Dream Theaterin ja Rushin vanavedessä. Vuosien saatossa hioutunut tyylitaju ja tekninen ammattitaito ovat sen verran kohdallaan, että kaikki onkin loppujen lopuksi itse biiseistä kiinni. Sävellyskynä on terävä. Se on kirkkaimmillaan ehdottomasti kymmenminuuttisen, eeppisen Avalonin aikana, mutta sitä kuuluisaa respektiä ja vahvaa hyväksyntää saavat osakseen myös jumalaisen jylhä ja moniulotteinen Fate Divided sekä nopeimpien palojen kuningasesitys New World Order ja aloitusbiisi, vahva End of Days.
Vokalisti Michael Henneken lataa palkeet täysillä repertuaariaan ja saa mainiota taustatukea kerrassaan mainiolta bändiltä, jossa jokaisen soittajavelhon nimi olisi syytä sekä teknisesti että tyylillisesti mainita erikseen. Mainittakoon nyt tietämättömille, että pumpun kuuluisuus on kosketinsoittaja Henrik Klingenberg, joka soittaa koskettimia myös Sonata Arcticassa. Lisätukea bändi saa levyn kahden biisin taustalle Thunderstonen Pasi Rantaselta.
Silent Voices ei päästä kuulijaa helpolla ja hyvä niin. Herkullisia koukkuja ja yllätyksellisiä ratkaisuja tarjotaan perussuoraviivaisuuden ja melkoisen rankkuuden lisänä yllin kyllin, ja tämä johtaa luonnollisesti siihen, että kahdeksannen kuuntelukerran jälkeen löytää vielä uusia, pieniä jippoja, joita aikaisemmin ei muista kuulleensa.
Arvosanan antaminen oli tällä kertaa keskimääräistä vaikeampaa, mutta pitkällisen harkinnan jälkeen päädyin täysiin pisteisiin, vaikka odotettavissa on, että kaikkia neronleimauksia ei vielä ole tuotu ilmoille. Niin valmista tavaraa on kuitenkin nyt levyhyllyille tuotu, että erinomaisesta työstä pitää antaa kiitokset. Pistän samat pisteet varaukseen jo ensi kertaakin varten, sillä hemmoilta voi odottaa melkoista tajunnanräjäyttäjää jatkossakin. Lopuksi vetoomus: Promoottorit kautta maan, ohoi! Tämä bändi jokaisen heviveljen omalle kotikonnulle esiintymään ja pian!
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-08-18
Arvostelija : Gao
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]