Seniram – Demo

Aluksi mietin, että kauheata paskaa, mutta kestikin hetken ennen kuin Seniramin karu, melkein raaka tyyli avautui minulle. Musiikkia voisi kuvailla meluisaksi, punkahtavaan indieperinteeseen nojaavaksi rokiksi. Mitään tiettyjä bändejä ei tule itselläni mieleen, joskin tuttavani sanoi tämän kuulostavan Leatherfacelta. Tätä on kyllä hieman vaivalloista kuunnella, sen verran karheutta ja rosoisuutta päämies Robert Sprinkelin lauluäänessä on. Vaikka minulle tulee siitä päällimmäisenä mieleen GVSB-mies Scott McCloudin vastaavanlainen hiekkapaperikähinä, on haettu tyyli luultavammin saanut vaikutteita brittipunkista.

Tyyli on Joutsenon pojilla hyvin hallussa, nyt tarvitaan hieman terävämpiä sävellyksiä kuin puuduttavat Drifting ja Uphigh. Demon kaksi ensimmäistä kappaletta, Inside ja Paranoid hoitavat kyllä homman kotiin, jollakin ruman kauniilla tavalla.

Pitkä miinus sotkuisista kansista. Saattaa kuulostaa niuhottamiselta, kun on demoasteen bändistä kyse, mutta kun demon nimestä ei saa mitään selvää (Stir?), ja Paraoid! Hei pliis!

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2002-11-01
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.