Manboy – Blame the World

Manboyta hypetettiin oikein olan takaa kolmisen vuotta sitten. Stretch Your Religion –debyytti oli varsin kansainvälisen kuuloista tavaraa, ja kuinkas ollakaan, yhtyeestä povattiin uutta vientitoivoa. Viesti, joka maailmalle haluttiin lähettää, taisi kaikessa kömpelyydessään olla jotain tyyliin: ”Katsokaa! Kyllä täällä Pohjolassakin osataan tehdä brittityylisen alakuloista tunnelmapoppia!” Yhtye ei oikein tiennyt miten päin olla mediamyllytyksessä, ja kuten tällaisissa tapauksissa useasti käy, ei sitä maailmaa lähdettykään valloittamaan. Trio nieli pettymyksensä ja painui taka-alalle lataamaan akkujaan.

Blame the World -niminen toinen tuleminen tapahtui viime kesäkuussa vastaperustetun Delphic Recordingsin kautta. Uudeksi aluksi luonnehdittu levy ei kuitenkaan aloita ihan puhtaalta pöydältä. Manboyn ilmaisullisia peruspilareita ovat edelleen tummasävyinen, atmosfäärinen sointi ja basistilaulaja Karo Bromanin melodinen vaikerrus. Muutoksia on jonkin verran kappalerakenteissa ja tunnelmallisissa painotuksissa. Kakkoslevy on siloteltu fiilikseltään debyyttiäkin tasaisemmaksi kokonaisuudeksi.

Blame the Worldista on pirun vaikea saada otetta. Kappaleiden samankaltaisuus, staattisen melodramaattinen perusvire ja jokseenkin kliininen tuotanto tekevät levystä kylmän etäisen. Tyylikkäästi rakennettu tunnelma ja Bromanin erinomainen laulu pelastavat paljon, mutta eivät kappalemateriaalin puuduttavuudelta. Panic ja You Don’t Have What It Takes ovat oivia popralleja, mutta levyä kuunnellessa iskee monesti tunne, kuin kuuntelisi eri versioita samasta biisistä. Pitkät herkistelyt Drowning ja With Closed Eyes ovat kuin luonnoksia mahtavalle Sit and Waitille, joka viimeisenä raitana lopulta murtaa jään ja päästää tunteet kuohumaan.

Manboyn toinen albumi on miellyttävän linjakas kokonaisuus, joka ei erityisemmin anna aihetta voimakkaiden adjektiivien käyttöön puolesta tai vastaan. Varovaisen oloinen varautuneisuus peilaa hyvin itse levyn luonnetta. Vaikka en ole koskaan orkesteria nähnyt elävänä, on minulla hassu kutina, että monet Blame the Worldin kappaleet saavat livenä kovasti kaipaamansa särmää ja ryhdikkyyttä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-07-30
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.