Sparta – Porcelain

Sparta on palannut kakkoslevynsä voimin. Kerrottakoon niille, jotka eivät bändistä ole aikaisemmin vielä kuulleet, että bändi sai alkunsa vuonna 2001, kun juuri elämänsä vauhtiin yltänyt emorock-bändi At the Drive-In hajosi. Kolme viidestä ATD-I:n jäsenestä (rytmiryhmä ja toinen kitaristi) jatkoi uraansa Spartassa, ja kaksi jäljelle jäänyttä (Cedric Bixler ja Omar Rodriguez) perustivat progahtavan ja ylistetyn The Mars Voltan.

Spartan debyyttialbumi The Wiretap Scars oli vielä aivan liian perusemorockia ollakseen juuri millään mittarilla kiinnostavaa. Ehkä bändi oli vielä liikaa opetteluvaiheessa, eikä sen biisinkirjoitustaito ollut vielä lähelläkään loistavaa. Kakkosalbumilla on bändi saanut paljon tukevamman otteen tunteelliseen musiikkiinsa. Vokalisti Jim Ward on petrannut edellisestä levystä ja miehen ääni on hyvin miellyttävän ja sopivan rahean kuuloista, ja lisäksi melodioihin on löydetty huomattavasti enemmän koukkuja.

Ainut ongelma Porcelainilla on sen tasapaksuus. Levyltä ei erotu oikeastaan yksikään biisi millään tavalla edukseen. Lisäksi biisit ovat keskenään liian samanlaisia. Plussaa pitää antaa siitä, että bändi on uskaltanut tehdä valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja sävellysten suhteen. Muutama biisi venyy yli kuuden minuutin ja From Now to Never yltää jo lähelle yhdeksää minuuttia. Eikä pituus johdu siitä, että sitä olisi väkisin venytetty. Lisäksi mukana on vielä pari instrumentaaliväliraitaa, jotka ikävä kyllä on sijoiteltu aivan liian loppupuolelle levyä. Muutenkin levyn alkupuoli on aivan liian peruskauraa.

Kokonaisuutena Porcelain on kunnianhimoinen levy. Lopputulos on melko hyvin onnistunut, ja loppua kohden levy paranee. Keskivertoemobändit nykyinen Sparta pieksee mennen tullen, ja nykyisellä tahdilla jatkosta voi odottaa todella paljon. Porcelainin seurassa viihtyy mukavasti ja vaivattomasti tunnin, mutta varsinkin alkupään liian tasaisuuden takia aivan huipulle asti ei levy yllä. Lopun loistavuutta hipovien biisien ansiosta nostetaan arvosana kuitenkin neloseen. Suosittelen ehdottomasti kaikille emoa diggaaville.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-08-09
Arvostelija : Tero Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.