Diabolical Breed – Compendium Infernus

Diabolical Breed saa ensilevynsä myötä osakseen melkoisia ennakkoluuloja – orkesteri on nimittäin kotoisin Norjasta ja soittaa pahamaineista sinfonista black metalia. Dimmu Borgirin jätöksillä itseään elättäviä klooneja on nähty ja kuultu enemmän kuin tarpeeksi, eikä albumin latinankielinen nimikään juuri herätä toivoa mistään hyvästä.

Kiekon pyörähtäessä soimaan mieli alkaa kuitenkin muuttua. Pakollisen intron jälkeen kiihtyvä blastbeat tekee selväksi, että kyseessä on tosiaankin sitä mustempaa metallia. Riffien hienoudet hukkuvat soitinten kakofoniassa suttuisen kitarasärön alle, ja melodioiden esittely jää pintaan miksattujen koskettimien harteille. Vokalistin tavanomainen kärinäkään ei erotu majesteettisen ääniseinämän takaa.

Teatraaliseksi black metaliksi Compendium Infernus on poikkeuksellisen hyvin tehtyä ja ajoittain mahtipontisen tarttuvaakin, mutta pahuuden ytimessä lepäävät syntetisaattorit ovat sekä yhtyeen kirous että siunaus. Toisinaan kolmisoinnut maalaavat jylhän pohjan vauhdikkaammille mättöosuuksille viemättä liikaa tilaa muilta instrumenteilta, jolloin tunnelma on vahvimmillaan. Välillä yhtye sortuu kuitenkin asettelemaan niin paljon kuoro- ja viuluraitoja päällekkäin, ettei sillä ole enää voimia puhaltaa omaan runsaudensarveensa. Silloin tuloksena on tyhjänpäiväistä pihinää, joka toivottavasti karsiutuu seuraavan levyn myötä pois.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-09-20
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.