Misanthrope – Misanthro-thérapie

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehottanut koko Eurooppaa paiskimaan hommia entistä tehokkaammin, koska työn tuottavuudessa ei ylletä Yhdysvaltain korkealle tasolle. Riistotalouskisan kakkossijalle jäämisestä ei ole mahdollista syyttää ainakaan ranskalaista Misanthrope-orkesteria, jonka uusin täyspitkä on runsaan kymmenen levytysvuoden sisällä peräti kahdeksas laatuaan. Pitkästä katalogista huolimatta yhtye on jäänyt massoille varsin tuntemattomaksi, eikä aivan stadionin parrasvaloihin ylletä nytkään. Levy-yhtiö Holy Records tekee kuitenkin parhaansa, jotta yhtyeen maine leviäisi.

Ihmisvihaajaa on tutulla tavalla vaikeaa ahdistella genrerajoilla. Kyse on kevyen asteen melodisesta deathista, jossa vallankahvaan tarttuvat vuorottain hyvinkin dominoivasti progressiiviset, perinteisemmät, folkimmat ja taiteellisetkin elementit. Tyyliltään ja tempoiltaan suuresti vaihteleva kitarointi ja syntikat kuljettavat kappaleita yllättävän selkeästi niiden monipuolisiin aineksiin nähden.

Yhtyeen musiikin tunnusmerkki on sen äidinkielen varaan laskettu vokalisointi. Puhtaista goottihoilotuksista useammin kuultavaan puoliörinään vaihteleva ranskankielinen laulanta saattaa jo ajatuksena kuulostaa huvittavalta, ja sitä se kieltämättä aluksi onkin. Siinä missä vaikkapa jämäkkä saksan kieli sopii luontevasti niin taistelukentälle, rajumpaan aikuisviihteeseen kuin koneistettuun metallimusiikkiinkin, sivistynyt ja maalaileva ranska kuulostaa huomattavasti hienostuneemmalta tuoden mieleen lähinnä mainostelevision takavuosien myöhäisiltojen K-16-viihteen. Tästä saadaan erittäin vakuuttava näyte L’Antichrist-raidalla, joka sisältää vain dramaattista monologia sekä edellä mainituista tv-viihteen mestariteoksista elävästi muistuttavaa ambient-suhinaa ja kolistelua, joka vain kelluu hiljakseen taustalla. Levyn mittaan laulusuoritukseen tottuu, ja huomio kiinnittyy muihin metelin lähteisiin.

Teoksen parempiin hetkiin kuuluu komea voimaballadi Amour Anthropopage, jossa dramaattisia leadeja revitään kitarasta niin, että sydäntä särkee. Materiaali on yleisesti ottaen keskitasoa laadukkaampaa, vaikka selkeitä hittisävellyksiä ei mukaan ole eksynyt. Tuskin siihen on pyrittykään, ja yhtyeen taidosta pitää monitahoisia sävellyksiä hallussaan on nostettava hattua.

Holy Records levittää ranskalaisten uutukaisesta promootiotarkoituksissa yhden CD:n karvalakkiversiota, mutta oikean levyn ostajia odottaa covereita ja liveraitoja sisältävän bonus-CD:n lisäksi nelituntinen DVD, jonka livetaltioinnit, haastattelut ja takahuonehörhöilyt tyydyttävät varmasti kiimaisimmankin Misanthrope-fanaatikon.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-08-05
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.