Thyrfing – Valdr Galga

Nyt sitä saa, nyt sitä saa…Nimittäin Thyrfingin luvalla kaivaa bofferikirveet kaapista ja sonnustautua vaikka kahteen levyhaarniskaan ilman penalteja. Äläkä unohda kypärää! Näin hämmentävän tyylitajutonta, viikinkihenkistä axenheiluttelua tulee vastaan – kiitos Odinin – vain aniharvoin. Jo mahdollisimman nopean läpikahluun jälkeen voi vaivatta diagnosoida levyn olevan täysin käyttökelvoton, paitsi korkeintaan huumorimielisen fantasialarpin soundtrackina tai olutkolpakon alusena. Pohjoismaisen yhteistyön hengessä annetaan nyt kiekolle kuitenkin mahdollisuus, ja lähdetään uudestaan alusta liikkeelle. Jospa vaikka tuli ohitettua joitain uskomattoman hienoa taustoja? Toivossa on hyvä elää, sanoi kirppu.

No, ei. Suoraan introssa räjähtää naamalle persoonaton kahden kitaran heviriffi, jota tukevat nykivä tuplabasari ja yksi karmeimmista urkusoundeista mitä olen milloinkaan kuullut. Tästä on todellakin hyvä aloittaa. Kun vielä laulaja pian kajauttaa räkää poskelta pyyhkivän, kuin äänenmurroksen kanssa kamppailevan epämääräisen ärjynnänsä pintaan, niin jopas, jopas. Sama meininki jatkuu loputtomiin, eikä raitaa toisesta juuri halua erottaa. Taustalla ahkerasti viljellyt mahtipontiset taistelutanner-samplet eivät pian tunnu miltään verrattuna viisikymmenminuuttiseen sotaan, mitä joutuu pään sisällä käymään kamppaillessaan stop-painikkeen seireenimäistä tenhoa vastaan. Pakko kai se tämäkin lätty on sentään kerran saada läpi kuunneltua.

Lopulta joutuu toteamaan, että kappaleet kauneinta (tai paremminkin kauheinta) Asgardia ovat ennakko-odotusten mukaisesti todellakin kaikki tyyni musikaalisesti vähintään puoliaivottomia, urheilulähetysten hevitunnareita muistuttavia eeppisiä anti-juomalauluja, eli keskiaikaisen sankarillisissa mittasuhteissa liikkuvan oluenkäytön (ilmeisesti päälle 15 litraa päivässä) haitallisia seuraksia esitteleviä. Jonkinnäköistä totuuspohjaa kappaleiden viestissä varmaan sitten löytyy, sillä myös Valdr Galgan elinikä omalla levylautasellani on ainakin hyvin, hyvin lyhyt. Hyvin. Voin myös paljastaa, ettei sen seuraava etappi ole ainakaan Valhalla.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2004-07-19
Arvostelija : Tommi Hartikainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.