Turisas – Battle Metal

Hämeenlinnalainen Turisas on maamme metallipiireissä outo lintu. Yhtye herätti kolmisen vuotta sitten kohua Heart of Turisas -demollaan kahden oman kappaleen lisäksi Those Were the Days -coveroinnin myötä. Eeppisen metallin yleisö jäi odottamaan seuraavaa iskua hengitystään pidätellen. Taistelukenttä kuitenkin hiljeni, ja vasta nyt orkesteri antaa kuulua itsestään. Lähiaikojen suunnitelmiin kuuluvat ensimmäinen keikka kahteen ja puoleen vuoteen ja kruununa tietenkin odotetun debyytin julkaisu.

Muinaiselta sotajumalalta nimensä lainanneen Turisaksen taisteluhymnit ovat odotetusti mahtipontisia ja tavallista laajempaa soitinarsenaalia esitteleviä teoksia. Suurin yksittäinen vaikuttaja lienee Bal-Sagoth, mutta sodan ääniin kuuluu myös ripaus Falkenbachin seesteisyyttä, Nightwishin elokuvatunnelmia sekä Korpiklaanille ominaista viulunvingutusta. Kansanomaisemmat soittimet ja hieman folkahtavat sävellysratkaisut liikuttavat osaltaan musiikkia pohjoiseen päin, pois Byronin scifi- ja fantasiatunnelmista, jonne kovin tutunoloisesti toitottavat torvisyntikat taas viittaavat. Osa Turisas-miehistöstä tienaa leipäänsä myös Cadacrossin riveissä, eikä yhtyeiden ulosantien pieniltä yhtäläisyyksiltä luonnollisesti vältytä.

Moniosaisia kappaleita ja lukuisia soittimia yhdistellessä unohtuu usein suhteellisuuden taju, mutta Turisakselta sotahevonen ei ole lähtenyt käsistä. Pääosin koskettimien kantamat melodiat eivät levyn nimikappaletta lukuunottamatta ole tarttuvinta mahdollista lajia, mutta levyn voima lepääkin matalan kuuntelukynnyksen ja monitahoisten sävellysten risteyksessä. Levy miellyttää korvia alusta asti ja on tavallaan helppoa kuunneltavaa, mutta kappaleet osoittautuvat alkuvaikutelmaa haastavammiksi. Useallakin kuuntelulla voi vain todeta, että suurin osa ideoista lienee vielä tavoittamatta. Hämäläisillä on toki ollut aikaa hieroa kappaleitaan julkaisukuntoon.

Terje Refsnesin loihtimat soundit antavat pontta yhtyeen julistukselle. Jokaiselle instrumentille on varattu sopivasti tilaa, eikä kirkkaudesta ole tingitty. Kliinisyyden puolelle ei kuitenkaan lipsahdeta. Erityismaininnan ansaitsevat kautta linjan komeasti lauletut kuoro-osuudet sekä esimerkiksi One More -juomalaulun kertosäkeessä kuultavat joukkohuudahdukset, jotka kajautetaan voimalla ja tunteella.

Ainoa paikkaansa täysin lunastamaton elementti levyllä on naislaulu. Emmanuelle Zoldanin suoritus on kyllä ammattitaitoinen, mutta levy pärjäisi hyvin ilmankin. Esimerkiksi intron kuorolaulujen päällä liidellessään Zoldanin ääni vain sekoittaa jo valmiiksi toimivaa pakkaa, eikä tuo siihen mitään välttämätöntä. Onneksi neitosen osuus on jätetty levyllä vähäiseksi.

Eeppisen ns. turkismetallin kurssi tuntuu olevan noususuhdanteessa, mutta seitsemän vuotta olemassa ollutta Turisasta olisi vaikea syyttää trendien perässä juoksemisesta. Battle Metal on ehdottoman tervetullut ja innovatiivinen hyökkäys metallimarkkinoille, ja vieläpä varsin menestyksekäs sellainen.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-07-01
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.