Faithless – No Roots

Aikanaan Insomnia hitin turvin suuren yleisön tietoisuuteen nousseen Faithlessin ura on jokseenkin ainutlaatuinen. Diskojen lattioilta ja soittolistojen kärjistä on harvoin tullut dance/trance porukoita, jotka olisivat todella pystyneet sekä kehittymään musiikillisesti, että säilyttämään suosionsa.

Faithlessin musiikki on tukeutunut alusta asti laulaja Maxin lämpimään ja läsnäolevaan ääneen. Lisäksi bändi esitteli jo ensimmäisissä hiteissään unenomaisia trance-melodioita ja ajan hammasta kestäviä taidolla tehtyjä taustoja. Uusimmalla levyllään No Roots Faithless ei oikeastaan ota merkittävää askelta eteenpäin musiikillisesti, mutta ei myöskään laske saavuttamaansa tasoa. Ottaen huomioon, että Faithlessin 90-luvun hienot hetket ovat tänä päivänäkin täyttä tavaraa, ei toisaalta voi olettaakaan bändin pystyvän kovin merkittäviä parannuksia saundiinsa tekemään. Faithless yhdistelee mustan musiikin ja elektronisen maailman parhaita puolia, ja levyltä onkin kuultavissa mm. r’n’b:tä, hip hoppia, trancea ja akustista pop-musiikkia.

Pääosaan levyllä nouseekin laulaja Maxi ja laina-vokalistit. Aikaisemmilta levyiltäkin tuttu Dido on myös mukana. Ensimmäisestä raidasta saakka käy ilmi, että levy on kirjoitettu suorastaan järkyttävän huolella. Kappaleet soljuvat eteenpäin niin, että ilman cd-soittimen näyttöä on mahdoton sanoa missä kohdassa kappale vaihtuu. Levyn läpikuuntelu on saumaton kokemus, jonka tunnelmat vaihtuvat empatian täyteisestä tunnelmoinnista hetkellisiin ilonpurkauksiin. Hyvän vinkin levyn kuuntelua ajatellen antaa kansilehdet – levyn lyriikat on kirjoitettu kansilehtiin dialogimuodossa ilman kappaleiden erottelua. Levyn dramatiikka toimii hitaasti mutta varmasti, luoden pitkiä kauniita nousevia sävelkulkuja. No Rootsin lyriikat puolestaan kertovat inhimillisiä tarinoita syyttelemättä, koskettavasti ja lämpimästi. Levy ei ole niinkään sodanvastainen, kuin pikemminkin rauhan puolesta puhuja. Lauluissa muistutetaan, että sodalla on aina kaksi puolta, ja varoitetaan liiallisen musta-valko-ajattelun vaaroista.

No Rootsin soundit ovat Faithlessille tuttuun tapaan suorastaan huippuluokkaa, ja varsinkin Maxin ja kaunisäänisten lainavokalistien luoma läsnäolon tuntu on huikea. Levy koostuu karkeasti kahdesta osasta, joista ensimmäisellä lyriikat näyttelevät suurempaa osaa, ja jälkimmäisellä esitellään Faithlessin melodista osaamista instrumentaalien parissa.

Faithless on onnistunut luomaan lämpimän ja kauniin levyn, jonka taiteellista arvoa ei laske se fakta, että kyseessä on helposti lähestyttävä pop-levy. Pikemminkin päinvastoin, tästä levystä jokainen saa varmasti irti jotain. Olen itse oppinut odottamaan Faithlessilta paljon, ja No Roots on mainio esimerkki siitä, että luottamukseni ei ole ollut turhaa.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-10-05
Arvostelija : Atte Jaakkola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.