Atreyu – The Curse

Atreyun musiikkia voisi kuvailla rokin, emon ja vanhan hevin sekasikiöksi. Yhtyeen debyytti Suicide Notes And Butterfly Kisses iski monen muun lisäksi täysillä meikäläiseen. Levyssä viehättivät muun muassa raaka soundipolitiikka, bändin biisintekotaito ja tyylikäs kitarointi, josta löytyi yllin kyllin kasarihevi-vaikutteita. Suicide Notes… möikin Atreyun tyyliselle bändille huimat 120 000 kappaletta.

Uutta The Curse -pitkäsoittoa on muun muassa ylläolevista syistä odotettu kovasti, eikä yhtye petä odotuksia. Vaikka äänimaailma on aiempaa siloitellumpi hittituottaja Gggarthin jäljiltä, kappaleet ovat vähintään yhtä mainioita kuin debyytillä. Hevivaikutteita on lisätty, puhtaita lauluja on enemmän kuin debyytillä, ja voi että tämä rokkaa. Aloittaja Bleeding Mascara on nimestään huolimatta ykkösluokan hevirytkettä, ja lähtee käyntiin tuimalla karjunnalla ja kitarakuviolla, joka voisi olla Aleksi Laihon kynästä. Valloittavan kaunis heviballadi The Rememberance Ballad toimii melodioineen kuin riivattu. Suurin osa kappaleista on kuin Butterfly Kisses…in biisien petrattuja versioita, mikä tietenkin on yhtyeen kehityksen kannalta valitettavaa, mutta maistuu fanista ah-niin makoisalta.

Puhtaasti laulavan rumpalin Brandon Sallerin ja huudot hoitavan laulaja Alex Varkatzasin yhteistyö pelaa mainiosti. Liian usein tämän genren bändeillä jompikumpi laulutapa mättää, mutta Atreyulla ei. Kitarointi pelaa samoilla valteilla kuin edellisellä levyllä, riffit ja soolot alkavatkin kuulostaa hieman tutuilta. Vaan miksipä toimivaa reseptiä muuttamaan? Iron Maideniltahan ne stemmakuviot on lainattu, eli eipä ihme jos kuulostaa jotenkin tutulta.

Jo ensimmäisillä kuuntelukerroilla kävi selväksi, että tässä on debyytin lailla kyseessä poikkeuksellinen levy, joka on liian hyvä jäädäkseen pienten piirien diggailun kohteeksi. Itse asiassa useimmat asiat Atreyussa viittaavat väistämättömään menestykseen, aina loistavista biiseistä ja hyvästä musisoinnista toimivaan imagoon. Toivottakaamme heille onnea, bändi on sen musiikillaan ansainnut.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-07-05
Arvostelija : Juhani Pitkänen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.