Moment After Scarlet – Delirium And Her Daughter

Lahtelainen Moment After Scarlet on omistanut toisen demonsa viinanjuonnin jalon taidon varjopuolille. Saatekirjeessä kerrotaan harvinaisen avoimesti, että ainakin kaksi naispolvea laulajasta ylöspäin on sortunut liialliseen lasin kallisteluun. Jää epäselväksi, onko lahtelaisten tarkoitus tilittää vanhoja patoutumia, vai eivätkö muut sanoitusaiheet vain ole tuntuneet yhtä mielekkäiltä, mutta selkeästi yhtye tuo sanomansa esiin.

Juoppohullun soundtrack on krapulan tavoin lopputulos monenlaisista tunnetiloista ja aineksista. Enimmäkseen hitaisiin ja keskitempoisiin sävellyksiin ideansa kylvänyt yhtye määrittelee itse soittavansa melodista death rockia, mutta kuoloa saa kyllä hakeamalla hakea Delirium and Her Daughterin viideltä raidalta. Kyse on pikemminkin naapurintyttömäisen laulun ja runsaasti esillä olevien syntikoiden kuljettamasta popin, rockin ja metallin ristisiitoksesta, jota Keski-Euroopassa väistämättä kutsuttaisiin gootiksi.

Riffeistä erottaa siellä täällä Paradise Lostia ja tunnelmasta Crimsonin aikaista Sentencediä sekä Silentiumia. Syntikoiden soundit ja niiden kasaaminen riffien päälle tuo mieleen myös Black Swanin ainoaksi jääneen albumin.

Moment After Scarletin jäsenistön ikähaarukka on lähes kymmenen vuotta. Kokoonpanon vanhempiin partoihin laskettavan Johanna Sallisen laulu on se elementti, jonka mukana yhtyeen musiikki joko liitelee korkeuksissa tai kompastuu jo lähtöviivalla. Sävellyksenä levyn parhaaksi osoittautuvassa nimikappaleessa muut soittimet nostavat sen verran profiiliaan, että laulun epäkohtiin ei kiinnitä huomiota, mutta muiden raitojen lauluissa on kuultavissa parantamisen varaa. Äänessä on voimaa ja skaalaakin, mutta se tuntuu menevän osittain hukkaan yliyrittämisen tai kokemuksen puutteen vuoksi. Wolf’s Gloryssa vokalisointi kuulostaa niin päälleliimatulta ja jopa haparoivalta, että lauluraidan voisi hyvin luulla kuuluvan johonkin toiseen kappaleeseen. Englannin oikean ääntämyksen tärkeyttä uskottavuudelle ei myöskään voi koskaan painottaa liikaa suomea äidinkielenään puhuville.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-07-01
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.