Calling, The – II

Kaksikko Aaron Kamin ja Alex Band muodostavat rungon yhtyeelle nimeltä The Calling. Miehet vastaavat musiikistaan hyvin pitkälle itse, mutta vaikka Aaron näyttää hallitsevan monia instrumentteja ja Alex huolehtii laulamisesta, vierailijoita on silti tarvittu niin rumpujen kuin välillä bassonkin taakse, jousia unohtamatta.

Ehkä A&A:n olisi pitänyt jakaa musiikillista vastuutaan vielä enemmän, koska lopputulos on sama kappale yhdessätoista eri paketissa: hitaanlainen A-osa, joka nousee valtavaan voimaan kohti B-osaa, joka onkin sitten kohtalokas kertosäe. Kertsi vedetään kovaa ja yhtyeen voimia säästelemättä, ja lopulta säkeen viiiimeiset tavut kiskotaan oktaavia ylemmäs vokalistin toimesta. Tämä hittikaava on toteutunut parhaiten levyn kuudennessa raidassa nimeltä Anything, jonka olenkin jo radiosta pariin tusinaan kertaan kuullut.

Kukapa ei haluaisi olla tyttö kuin kesäinen päivä, tai kuulla, että kaikki teen vuokses. Ja kun toivo on loppu, pehmeä miesääni kertoo, ettei kannata masentua, on parempi nakata synkät ajatukset menemään. Oioi, tätä elämän paloa. Kaikesta hyvästä yrityksestä huolimatta Kakkonen saa kakkosen. Ei tarvitse olla minkään sortin nero, että tajuaa rahastuksen maun tai mielikuvituksen puutteen näiden miesten puuhissa.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2004-08-18
Arvostelija : Kaisa Harju

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.