Branded Women – Velvet Hours – Stolen Moments

Kotimainen Branded Women on jonkin aikaa nauttinut underground-suosiota, ja hetki sitten ilmestynyt esikoisalbumi Velvet Hours – Stolen Moments on jo vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa tyylirock-genressä. Branded Women ammentaa estetiikkansa tanssilavoilta, menneiltä vuosikymmeniltä sekä rauhallisemman rock-musiikin ytimestä. Branded Woman voisi olla The Weeping Willowsin kaukainen suomalainen serkku. Suomalaista melankoliaa englanniksi käännettynä on siis luvassa, ja lupaukset myös täytetään lähes moitteettomasti.

Avausraita Still in Me hiljaisessa mustapukuisuudessaan ei vielä sytytä valoja pään päälle, mutta kakkosbiisi Something to Hold on selittääkin paremmin mistä oikein on kyse. Lähes Aki Sirkesalon tyylisesti svengaava More on ihan mukava, mutta ei sen kummempi. You Know Me sopisi mihin tahansa elokuvaan kliseiseksi rakastumiskohtauksen taustamusiikiksi. Kolmen soinnun nerokas yhdistelmä on se, mistä on ennenkin kaikki suuret hitit tehty, enempää ei aina tarvita. Perfectin kertosäe aiheuttaa jättiläismäisyydessään kylmiä väreitä.

Branded Womanin leimaavin elementti on sen laiskan haikea sointi. Kirkkain kruunu on laulajan hehkuva tulkinta, joka seireeninomaisella viekoittelullaan saisi miehen kuin miehen poikkeamaan paikkoihin, joita ei löydy kartalta. Soundimaailmassa ei ole mitään erityisen hyvää tai huonoa. Välillä tuntuu, että miksaustyö on jätetty puolitiehen – jotain mielenkiintoisempaakin olisi ehkä voinut keksiä. Moni bändiä tuntematon varmaan luulisi bändin olevan 60-luvulta levyä kuunnellessaan.

Branded Womenin debyytti on täynnä ikimuistoisen kuuloisia melodioita, surumielistä kaipuuta mutta myös toiveikkuutta. Jonkun mielestä biisit saattavat kuulostaa ensi kuulemalta kliseisiltä, mutta tarkempi tutkiminen paljastaa pieniä hienoja yksityiskohtia ja oivalluksia. Levy on debyytiksi kova, mutta se ei vielä tarjoile mitään, mitä joku toinen ei olisi tehnyt tai tekisi paremmmin. Suunta on oikea, mutta timantitkin vaativat hiomista. Välillä levy kuulostaa pitkäveteiseltä ja tekee mieli skipata seuraavaan biisiin. Ensisijaisen tärkeää levyssä kuitenkin on, että se kestää kuuntelua ja tuntuu ainakin vielä paranevan kerta kerralta. Hyvä Suomi!

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-08-20
Arvostelija : Juha Luomala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.