Nightwish – Once

Nightwishin järjestään viides studioalbumi on jälleen kerran mahtipontisuuden suuri näytös. Mukana muljuilee upeita sinfoniaorkesterin lurituksia, jotka paikoin tuovat mieleen elokuvan soundtrackin. Oncella on tällä kertaa enemmän normaalia laulantaa kuin oopperaa, ja hyvä niin, levyä jopa jaksaa kuunnella. Soundillisesti Once on täysin onnistunut, ja albumi on monipuolinen… ehkä liikaakin, sillä levy taantuu loppua kohden.

Avausraita, Dark Chest of Wonders, on tyypillinen Nightwish-biisi, nopea ja mahtipontinen, mutta siitä huolimatta on levyn parhaimmistoa. Avausraidan jälkeisessä biisissä mieleen jää erittäin tarotmainen jyräkertsi, jossa on Tarjan ja Marcon vuoropuhelu, joka tekee biisistä suorastaan loistavan ja joka sopii Nightwishille kuin tikku nekkuun. Kolmas biisi, Nemo, taasen on erittäin rauhallinen biisi, joka vetää maton alta muilta albumin hitailta viisuilta.

Kuudes biisi The Siren osoittautuu lupaavan alun jälkeen melkoiseksi orkesteritaiteiluksi, joka latistaa biisin ja jota eivät edes Hietalan lauluosuudet pelasta. Tämä on albumin huonoimmasta päästä. Albumin ehdottomasti turhin biisi kuitenkin on Kuolema Tekee Taitelijan, josta tulee elävästi mieleen Niskalaukauksen biisi Elinkautinen. Kuolema Tekee Taiteilijan on turhaa synkistelyä, eikä sovi laisinkaan albumin linjaan, pikemminkin vaikka Suomi Synkistelee -kokoelmalle.

Kitaravoittoisin biisi on Romanticide, jossa kitarasoolo suorastaan loikkaa silmille. Tuntuu aivan siltä, kuin Emppu olisi päästetty irti kahleista. Onneksi soolo on kuitenkin tarpeeksi lyhyt ja siksi toimiva.

Albumin päättää Higher Than Hope, jonka akustisen intron jälkeen toivoisi, että biisi lähtisi lentoon, mutta se jää valitettavasti melkoisen seesteiselle tasolle. Perinteisempää Tarjan laulantaa, eli liian korkealta ja kovaa, tarjoillaan tässä biisissä tavalliselle kuolevaiselle ehkä vähän liikaakin. Onneksi sitä hivenen pehmentää Marcon taustalaulu.

Once on kaiken kaikkiaan ehkä onnistunein Nightwishin albumi, etenkin kun Tarja on laskenut äänenkorkeuttaan pykälän verran ja Hietalakin on suhteellisen paljon äänessä albumilla. Once on myöskin bändin ehdottomasti mahtipontisin albumi tähän mennessä. Herää vain kysymys, että aikooko Nightwish tulevaisuudessa viedä musiikkiaan mahtipontisempaan suuntaan. Toivottavasti ei, sillä silloin musiikki menee jo koomisen mahtipontiseksi.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-08-09
Arvostelija : Sarita DeFeis

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.