Hearse – Armageddon Mon Amour

Arch Enemystä Hearseen loikannut Johan Liiva puhkuu ja puhisee Ruotsin melokuolemaa, mutteivät edes possujen kotivakuutusmaksut nouse tämän show\’n perusteella. Keskinkertaisen keuhkoamisen seuraaminen käy tylsäksi varsin pian. Turhan harvakseltaan ilmaantuvia oikeasti toimivia ideoita (joista suurin osa on kitarariffejä tai sovitusratkaisuja) ei millään jaksaisi odotella – eikä tulisi tarvitakaan. Jatkossa kehityspisteitä ehdotan sijoitettavaksi tiiviimpiin sovituksiin ja rikkaampaan sävelmateriaaliin.

Yritystä tuoda väriä levylle on paljon. Mutta yritykseksi jää. Sodi, reilun minuutin akustinen tangentti, ei yksinkertaisesti vain istu kokonaisuuteen. Nimikkoraidalla kaikuva naisen hiljainen ja hento monologi yhdistettynä eriskummallisesti editoituun örinään herättää hilpeyttä siellä missä sitä ei pitäisi esiintyä. Play Without Rulesin urkuilu tuo mieleen Armageddonin sijasta Suomi – Ruotsi -jääkiekko-ottelun. Lyriikat eivät ainakaan yllä pelastamaan kiekkoa maaliviivalta : It strikes me that the world we live in is cruel and unfair / Destiny was meant to guide us as good as anywhere. Mitä sitten vastata ilmeisesti lyyrikon vähäisiä ajatuksia kokoavaan ähinä-retoriikkaan: What the hell am I to say? Den glider in? Takkiin tulee joka tapauksessa.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2004-06-04
Arvostelija : Tommi Hartikainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.