Supremate – Underground Medium

Lahtelainen Supremate herättää kolmannella demollaan ristiriitaisia tunteita. Vaikutteita on otettu selvimmin Metallicalta ja Slayerilta, vaikka itsestään selvimpiä pastisseja ei kuullakaan. Materiaali on pääosin rivakasti laukkaavaa speedin ja thrashin sekaista runttausta, jossa ei tarjoilla hittihakuisia koukkuja, mutta joka tuskin jättää ketään täysin kylmäksi.

Levyn kuuntelun tekee hieman kiemuraiseksi se, että kappaleet voidaan aika suoraan jakaa kahteen enemmän ja kahteen vähemmän onnistuneeseen. Assembly Line ja Faceless eivät muutamasta yksittäisestä hyvästä hetkestä huolimatta paini alkuunkaan samassa sarjassa kuin demon kaksi jälkimmäistä sävellystä.

Field of Hatred ammentaa tyylikkäästi Slayerin nopeammista hetkistä, ja Not the One Who Heals on näppärä sekoitus Justicen ja Loadin aikaista Metallicaa. Hetfieldiä on kuunneltu enemmänkin, sillä varsinkin viimeksi mainitussa kappaleessa Teemu Leskinen venyttää niin Loadin malliin, että “yeah, babe” -välihuomautuksia jää suorastaan odottamaan. Leskisen vokalointi toimii huomattavasti paremmin rauhallisissa kohdissa kuin rähinässä, jossa se tuntuu hieman päälleliimatulta. Yritystä on varmasti ollut, mutta ääneen tarvittaisiin annos lisää aggressiivisuutta ja rähjäisyyttä, jotta se kuulostaisi uskottavalta.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-05-23
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.