Heimdall – Hard As Iron

Pohjoisesta jumaltarustosta nimensä ottanut italialaiskuusikko lataa neljännellä levyllään rautaista menoa eteläeurooppalaisin maustein. Kymmenvuotisjuhliaan viettävä rytmiryhmä saavutti jalansijaa metallimaailmassa vuonna 1999 kiertäessään Labyrinthin kanssa.

Tiettyä musiikillista hengenheimolaisuutta saapasmaan kasvateilta löytyy Savatagen, Kamelotin ja Helloweenin kanssa. Italialaisia syytetään usein hätiköinnistä ja sähläämisestä, mutta nämä hemmot pystyvät lataamaan vokaaliosuuksien ja erilaisten sovituksellisten ratkaisujen kautta (kuten koskettimien käytön avulla) omanlaista, tarkoin harkittua sävellyskonseptia. Jos meno ja meininki olisivat hieman rouheampia, pointsit ropisisivat huippuunsa. Joka tapauksessa meno on kiitettävää nytkin. Uljaan miehekkäät taustavokaalit kiinnittävät huomion koko levyn ajan yhdessä Carmelo Clapsin tyylikkäiden kitarasoolojen kanssa. Bändi soittaa tiukasti yhteen ja rima on tarpeeksi korkealla.

Hevin juhlaa koetaan mahtipontisessa Black Towerissa, jylhänkauniissa Coldissa ja icedearthmaisessa The Emperorissa. Yllätyksellisyys ja tummanpuhuva raikkaus ovat loppujen lopuksi ne piirteet, jotka tulevat mieleen levyä kokonaisuudessaan analysoidessa. Molemmat piirteet eivät ole tämän genren tuotoksissa tänä päivänä itseisarvoja todellakaan, siitä lisäpisteitä.

On ilo huomata, miten selkeästi miehen ikään edenneet veijarit luottavat omaan tyyliinsä siitä senttiäkään luopumatta. Vaikkakin markkinaosaston signoreilla on tekemistä mahdollisimman laajan kuulijakunnan löytämiseksi, täytyy uskoa ja luottaa siihen, että etsivä löytää ja sana kiirii. Lähellä aivan kirkkainta huippua ollaan jo nyt ja odottaa sopii, että täyspotti saapuu äijien kohdalle vielä jonakin päivänä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-05-07
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.