P.O.D. – Satellite

POD on varmasti tuttu monille vähän vanhempaa uusiometallia tunteville. Bändi on ollut vuosia yhdessä ja avoimesti hartaiksi kristityiksi tunnustautuvat lökäpöksysaarnaajat ovat ainakin asenteellisesti ja imagonsa puolesta hyvin huoliteltuja kavereita. Esikoinen, The Fundamental elements of Southtown oli hiukan erikoinen, mutta tarttuva levy kaikessa positiivisuudessaan ja elämänmyönteisyydessään, vaikkei mikään maailman myydyin levy ollutkaan.

Satellite tuo PODin lähemmäksi mainstreamia, kaikille kuulijoille sopivaksi. Riffit ovat tarttuvia ja laulumelodiat selkeitä hittirallatuksia. Levyllä ei ole yhtään kirosanaa (mistä propsit P.O.D:lle, tietäen turhan nykyisen fuck-viljelyn tämäntyylisessä musiikissa) ja muutenkin raikas ja elämää rakastava asenne paistaa läpi siinä määrin, että tätähän on mukava jopa kuunnella kaiken synkistelyn ohessa.

Levyn aloitusraita Set if off on tiukkaa runttausta vihaisilla lauluosuuksilla, vaikkei mistään raivoamisesta olekaan kyse. Hittiraita, Alive ei ole varmaan kellekään tuntematon myönteisessä elämänasenteessaan. Samoilla linjoilla jatketaan läpi koko levyn. Riffit ovat osittain raskaita, osittain taas varsinkin pehmeitä ja kuulaita ja mihinkään kikkailuun ei ole levyllä sorruttu hetkeksikään. Vaikka lauluosuudet koostuvatkin lähinnä puhelaulusta, ovat ne silti kaikessa yksinkertaisuudessaan ja lyyrisessä sisällössään miellyttävän erilaisia.

Soundit ovat teräviä ja missään kohdassa ei sorruta yksinkertaisuuksiin tai ärsyttäviin lapsuksiin. Levyn ainoat pisteitä tiputtavat mokat ovatkin itseasiassa sitten laskettavissa kahdella sormella. Ensimmäinen hiukan rasittava ja imelä juttu oli Youth of a nation -kappaleen lapsikuoro ja toinen levyn puolessavälissä oleva Guitarras de Amor, joka on hiukan turha välisoitto muuten tasaisesti eteenpäin polkevalla levyllä. Muita miinuksia tästä en sitten oikein osaakaan nostaa esiin. Ehkä ilmaisu saisi olla vielä hiukan rankempaa, koska välillä tosiaan tuntuu, että kuuntelisi jonkun poikabändin levyä. Ei tämä huono juttu tietysti ole, kun pelkkää raskasta musiikkia tulee pääasiallisesti kuunneltua, mutta tietynlaista särmää saisi tässä olla enemmän. Ehkä jo seuraavalla levyllä?

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2002-03-17
Arvostelija : Henrik Himberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.