Takiainen – Alasti

Taas alkaa kesä lähestyä ja takiaiset kasvavat takapihoilla. Myös hyvä esimerkki kasvamisesta on Takiaisen esikoisalbumi Alasti. Yhtyeen taustasta sen verran, että kyseessä on trio, joka tarjoaa suomenkielistä räimettä Kotiteollisuuden ja Clamourin hengessä. Myöskään ei voi olla huomaamatta trion alkuvaikuttajan Apulannan osuutta kappaleissa.

Levyn sisältö koostuu kymmenestä ärhäkkäästä ja vaihtelukykyisestä kappaleesta. Suoraa ja tummanpuhuvaa tehoräimettä tarjotaan muun muassa Riittää– ja Saatanan sikiö -raitojen myötä. Mukaan on myös päätynyt Orjan kaltaisia letkeämpiä jamitteluraitoja ja Katkaise-biisin kaltaista viulu- ja kosketussäestyksin tuettua kokonaisuutta. Levyä kuunnellessaan voi helposti havaita Mikko Karmilan miksaukset ja sen tuomat edut yhtyeen musiikkiin.

Biisien rakenne ei välttämättä ole mitään uusinta uutta, mutta Takiainen on saanut puristettua omanlaisen tulkitsemistavan hyvin levylle. Soitto kuulosta hyvältä ja varsin miehekkäältä vaikka puikoissa ovatkin Katri-, Paula- ja Riikka-nimiset henkilöt. Varsinainen hyvä ja samalla myös huono puoli levyllä on Katrin ääni. Paikoin kuulostaa siltä, että ääni on pettänyt nauhoituksissa, mutta välillä äänen epävireisyys tuo oman lisänsä biiseihin. Suhteellisen helpot ja selkäytimeen pinttyvät lyriikat pitävät kuulijan helposti kiinni sanoituksissa, jotka taas antavat paljon kuorohuutotilaa keikkatilanteisiin.

Alasti on hyvänkuuloinen ja hyvännäköinen kokonaisuus, joka tuo toivottavasti yhtyeelle ansaitsemansa kunnian kaiken muun suomijynkän välissä. Jos yhtye pysyy Johanna Kustannuksen otteessa tiukasti, niin ajan saatossa saadaan varmasti kuulla vielä lisää hyvää naisrähinää. Tästä on erittäin hyvä jatkaa.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-05-31
Arvostelija : Ismo Korhonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.