Nerthus – Black Medieval Art

Kenties hienoin ja ylväin musiikin ilmenemismuoto on keskiaikablack. On kuitenkin monia eri tapoja ammentaa alkuvoimaa noista pimeistä vuosisadoista: osa vetää corpsemaskien mukana sukkahousua jalkaan ja soittaa kovaa ja korkealta, osa heittää blastbeatin sekaan vain ajoittaisen tinapillin, osa taas tarjoaa kitschiä koko rahan edestä. Albuminsa nimestä huolimatta Nerthusin kolmas tekele taiteilee jossain edellämainittujen tyylien välissä etäisesti Ensiferumia muistuttavalla folkkimetallillaan.

Levyn neljästätoista raidasta varsinaisia kappaleita on seitsemän. Loput ovat välispiikkeinä toimivia instrumentaalirällätyksiä, jotka kuulostavat rumpuja myöten kovin synteettisiltä. Välillä pääbiisien sähkökitaroilla höystetty keskiaikajollotus katkaistaan hetkeksi akustisen iloittelun tieltä, ja sitten mennäänkin taas.

Lead-kitaroiden ja munniharppujen täyteisiä folkkimelodioita kuuntelee aluksi ihan mielellään, etenkin kun alkupuolen rykäisyt ovat varsin tarttuvia ja helposti omaksuttavia sävellyksiä. Pikkuhiljaa kahden soinnun väliosiot ja ylihilpeä tunnelma alkavat kuitenkin ramaista ahkerintakin kuuntelijaa. Samalla myös tyrehtynyt ideavirta alkaa huokua kappaleista, eikä levy jaksa enää innostaa. Pelkäksi keskiaikaisen musiikin levyksi instrumentaatio on liian koneistettua, metalliksi biisit taas ovat liian duurivoittoisia ja rempseitä.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2004-05-10
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.