K-System – Sleep Is The Enemy

Kotimainen dance-akti K-System aloittaa debyyttialbuminsa jopa nostalgiseksi yltävällä, 90-luvun perinteitä tihkuvalla raidalla L.O.V.E. Musiikkia ei ole yritetty kosmetiikalla maalata miksikään muuksi kuin mitä se on: reach for the lasers, ratatatatata-tsih-tsih-donk-donk. Joskin levyn alkupuoliskolta on perus-dancen lisäksi muuta turha etsiä, säilyttää K-System kohtuullisen tason tällä ylitarjonnasta jo vuosikymmenen kärsineellä musiikin saralla. Naisvokaaleita kertosäkeissä, viiden pennin syntikkasävelmiä ja sähköistä pianon pimputusta tulee enemmän kuin tohtori määräsi, mutta mukavia pieniä yksityiskohtiakin levylle on eksynyt.

Levyn alku on niin täyttä dancea, että kyllästyminen uhkaa jo ennen puolen välin rajapyykkiä. Tätä kyllästymistä ei paranna Oldschoolin kankea robo-ääni tai ilmeisen kauniiksi tarkoitettu kömpelö Dream My Dream. Syntikat soivat kohtuuden rajoissa, mutta biittipuolella on käytetty dancen A-B-C-ohjeita. Goanna herättelee jo toiveita tranceen taipuvalla sykkeellään, ja loppua kohti levy pääsee dance-musiikin saralla jopa yllättämään. Kutosraita sytyttää elektronisella trance-kompillaan ja tiukalla mayday-syntikallaan kemiallisen savun makuisia muistoja 90-luvun Trancemaster– ja Cosmic Cube -kokoelmista, ja on sellaisenaan erittäin tanssittavan kuuloinen biisi.

Levyn loppua kohti heilutaan jo aika hikisissä tunnelmissa, ja perusdance alkaa vääntyä tranceksi. Hieno veto sinänsä, tämän levyn avulla moni wunderbaum-subbarimusiikin ystävä saattaa löytää itsensä diggailemasta elektronisen musiikin pimeämpää puolta. Huilia levyn loppuun tuo downtemposta ammentava Sleeping Flower, jonka tekemiseen ei ammattitaito ole aivan kantanut. Lopusta löytyy myös pari remix-bonusta, mutta mitään merkittävää lisäarvoa ne eivät levylle tuo.

K-System on tehnyt siinä mielessä aika ideaalin dance-levyn, että mukana on riittävästi perinteistä tömpsyttelyä, mutta myös karvan verran kokeellisempaa ja hikisempää matskua. Ei tämä vaihtoehtoisemmankaan teknon ystävää täysin kylmäksi jätä, mutta kohdeyleisö taitaa vielä olla siellä Virtasen Villen osastolla. Pari raitaa tältä levyltä varmasti löytää tiensä kaljanhajuisten diskojen ämyreihin, ja siinä ympäristössä uskallan väittää K-Systemin edustavan kärkikastia.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-05-26
Arvostelija : Atte Jaakkola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.