Vobiscum – Christenblut
Vobiscumin tuore – ellei jopa ylikypsä – julkaisu kilpailee voitokkaasti
maailman nihkeimmän levyn tittelistä. Jo lähtökuopissa etulyöntiaseman
takaavat albumin yhdentekevä nimi sekä kertaheitolla mönkään mennyt
kansitaide, ja kun itse levy sisältää kauttaaltaan tönkköä materiaalia
peräti viiden vuoden varrelta, on mitali käytännössä kaulassa.
Alkupuolella Vobiscum voitelee itseään melodisella blackilla, jonka melodiat saavat ajoittain haikeitakin tunnelmia aikaan. Haikeus muuttuu kuitenkin tuskalliseksi irvistykseksi langanohuesti toisiinsa nivottujen riffien ja pesukoneessa kutistuneen tuotannon ansiosta. Tökeröä vaikutelmaa kannustaa eteenpäin muutaman sekunnin jäljessä marssiva rumpalointi ja kalvakka vokalisointi. Kolmen parhaan joukkoon päästään jo tässä vaiheessa.
Hirvittävä totuus paljastuu viiden ensimmäisen kappaleen jälkeen, kun yleisölle paljastuu, että levyn ansiokkain osuus on ohi ja rimaa aletaankin yllättäen laskea. Tuotanto vaihtuu yksinkertaisen nuivasta perinteiseen demotason meininkiin, mutta sävellystaito on luonnollisesti edelleen hukassa, taaksepäin ajassa kun siirrytään. Nimikkokappale on neljätoistaminuuttinen kellarieepos, jonka majesteettisella tavalla pintaan miksatut syntikat sopivat levyn uudempaan materiaaliin kuin nudisti pakkaseen.
Ennen kymmenottelun loppuhuipennusta on vuorossa yhdeksän minuutin painostava hiljaisuus. Tässä ajassa kuulija ehtii kuvitella kaiken olleen vain pahaa unta, mutta yhden miehen armeijan käynnistäessä salaraidan armottomalla tulituksella on selvää, että kisastudio tulee saamaan arvoisensa lopun. Jännittää.
Mies rähisee ponnettomasti mikrofoniin ja taustalla jytisee mielikuvitukseton kitarakuvio. Hetken aikaa kaikki on epäselvää, kunnes jostain savuverhon takaa esiin astuu tuo levynkannen mystinen hahmo. Yleisö hurraa, ja Vobiscum nousee palkintokorokkeelle täysin mitäänsanomattoman levynsä desekroimana.
Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2004-04-09
Arvostelija : Jere Salonen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]