Dark Sanctuary – Les Mémoired Blessées
Vaikka täytyy tunnustaa, ettei sydämessäni syki musta goottisydän ainiaan, täytyy tämän levyn kohdalla nöyrtyä ja perehtyä genren tähän tyylisuuntaan tarkemmin. Vuodesta 1996 jälkeen nyt jo neljännen albuminsa julkaiseva ranskalainen combo luo nimittäin niin monipuolisen kauniin ja tummanpuhuvan, mutta samalla toiveikkaan tunnelman, että epäilen, ettei moni ei pistä tästä paremmaksi. Harmittaa, etten ole tajunnut perehtyä bändin kolmen aikaisemman pitkäsoiton materiaaliin aiemmin, mutta tämän uutukaisen perusteella aion korjata erheeni.
Sametinpehmeän lauluäänen omaava Dame Pandora luo lauluille tai tässä kohdin tekee mieli sanoa, teoksille peruskiven, jota höystetään akustisilla soittimilla, taidokkailla piano/kosketinsoitin-kuvioilla ja pehmeällä, mutta määrätietoisen hitaalla kuljettelulla. Osin tunnelma kohoaa hyvinkin majesteetilliseksi, kuten A Quoi Bon? -biisin aikana. Meno nopeutuu vain paikoin kelttitunnelmaisessa Laissez Moi Mouririssa. Ehkäpä levyn kaunein ja samalla vaikuttavin tunnelmapala koetaan Perditionin aikana, joka ”Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa” -sanoin yhtyy kirkkourkujen ja gregoriaanisen kirkkolaulun avulla hyvin vahvaksi tunnelmaksi. Jäähyväiset levy jättää sateen ropinan ja kirkon kellojen kuminan kautta, jolloin kuulijan olo tuntuu hyvin raukealta ja seesteiseltä.
Tämän levyn voisi kuvitella sopivan parhaiten illan pimeisiin hetkiin, yksin tai kaksin kuunneltaviksi, mieluiten kuulokkeilla, pehmeän punaviinin kera. Eikä tämä mielikuva ole tarkoituksella näin kliseemäinen. Kokeilin asiaa käytännössä, todeten sen toimivaksi ratkaisuksi.
Bändi soittaa virheettömästi ja sävellysten sinänsä yksinkertainen rakenne monipuolistuu sovituksen myötä rutkasti. Ranskan kieltä taitamattomana en lähde arvuuttelemaan tekstien sisältöä, mutta villinä arvauksena epäilen, että levyllä kuljetaan muistojen siivittämässä maailmassa, jossa pyritään ottamaan niskalenkki eron ja kaipuun sekä rakkauden ja kiintymyksen suhteista.
Bändin nettisaitin mukaan orkesterin audiovisuaalista ilmettä voi todentaa lähiaikoina ainoastaan Ranskassa, mutta toivotaan, että bändin musiikki valloittaa myös pohjolamme perukoita ja sen goottikansaa siinä määrin, että saisimme todistaa ranskalaista luomisvoimaa myös meikäläisillä areenoilla.
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-03-25
Arvostelija : Gao
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]