Major Label – Down The Sunny Road

Jälleen niukasti itsestään informoinut Major Label vakuutti minut jo aikaisemman demon Deftones-tyylisellä soitannallaan. Siitä lähtien, kun ensimmäistä kertaa kuulin uuden demon Down the sunny road to hell -kappaleen, olin myyty. Sen jälkeen en pahemmin muuta kuunnellutkaan seuraavaan kahteen viikkoon.

Asiat, jotka häiritsivät ensimmäisen levyn aikoina enemmän kuin myymälävarkaat kauppiasta, tuntuvat nyt todella toissijaisilta. Lähes kaikki levyn elementit oli tehty erinomaisesti, sillä pojat ovat nostaneet tasoaan selvästi. Musiikissa Deftones kuuluu edelleen läpi, mutta paljon raakuuttaa ja tunnetta on tullut lisää. Laulun osalla vokaaleiden artikulaatiosta saa jo selvää ilman lyriikoiden lukemista ja niihin on tullut enemmän sydäntä mukaan. Levy ei siis ole mitenkään “nopeutta ja voimaa” -tavalla rankka, eikä “nauhoitetaan itkua nauhalle” -emoiluherkkyyttä, vaan jotakin enemmän aitoa. Se tunne, joka huudoista tulee, on kuin joku painaisi painaisi pääsi veden alle yrittäessäsi huutaa apua ja maalailevat huokailut kuin hapen haukkomista, kun pääsi nostetaan hetkeksi pois vedestä.

Levyn pieni hiomattomuus vaikuttaa muutenkin levyyn positiivisessa mielessä, sillä kaiken ei aina tarvitse olla loistavilla studiosoundeilla tehtyä eikä monimutkaista, että biisit olisivat hyviä. Tämä on biisien puolesta yksi parhaista demoista, joita olen koskaan kuullut ja odottelenkin innolla tulevia keikkoja. Jos pojat panostavat jatkossa markkinointiin hieman enemmän (esim. saatekirjeiden muodossa), niin ihmettelen jos pojista ei tulla kuulemaan lähitulevaisuudessa. Käykää kuuntelemassa biisit bändin nettisivuilta ja tehkää omat päätelmänne.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-03-12
Arvostelija : Anssi Tenhunen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.