Levyarvostelut

Gordian Knot – Emergent

Oltiin sitten sirkuksessa tai urheilutapahtumassa, on tekninen taituruus aina mieltäylentävää seurattavaa. Aina ei pelkästään hyvä sävellyksellinen materiaali tai nokkelat lyriikat riitä pitämään yllä mielenkiintoa musiikkia kohtaan. Sävelten synnyttämien lämpimien mielleyhtymien lisäksi myös soitannollinen taitavuus ja tarkkuus tekevät paljon kuunteluelämyksen eteen. Emergentin läpikuuntelun jälkeen tuntenee muusikko kuin muusikko olonsa varsin nöyräksi. Intrumenttien takaa löytyy alan parhaimmistoa useasta eri genrestä ja sen todellakin kuulee.

Kitarointi on kauttaaltaan poikkeuksellisen tyylikästä ja omaleimaista. Etenkin kakkosraidalla ovat mainioiden kahden äänen kitaraujellusharmonioiden keskellä temmeltävät Jason Göbel ja Genesiksestäkin tunnettu Steve Hackett iskeneet hakkunsa suoraan kultasuoneen. Kolmessa kipaleessa vierailee kitaristeista myös Fates Warningista tunnettu Jim Matheos.

Some Brighter Thingin iskevän rytminen taonta on vain eräs rumpali Bill Brufordin loistohetkistä levyllä. Aivan kuin miehellä ei niitä olisi jo entuudestaan riittämiin; onhan hänet havaittu varsin nimekkäiden yhtyeiden pannujen takaa jo kuusikymmenluvulta lähtien (Yes ja King Crimson näin muutaman vaatimattomimmista mainitakseni ja löytyypä mies muuten myös Modern Drummerin Hall Of Famesta). Bruford pihtailee juuri sopivasti ja antaa palaa vasta sitten, kun sille on tilaa ja tilaisuus. Missään vaiheessa ei kontrolli kuitenkaan petä – ällistyttävää.

Basson ja pääasiallisesti sävellysten takana seisova Sean Malone on ilmeisesti tunnustautunut Jaco Pastoriuksen ihailija, ja hänen vaikutteensa käyvät hyvin selviksi varsin varhaisessa vaiheessa. Eipä kaverilla ole tosin itselläkään soitin hakusessa. Etenkin Chapman Stickillä vedetyt hienostuneet linjat ovat hämmentävän komeita. Malonen hyppysissä käyvät myös kitara, koskettimet sekä Echoplex. Lisäksi hän laulaa levyn päättävässä Singing Deep Mountainissa.

Instrumentaalilevyksi materiaali on poikkeuksellisen vivahteikasta ja värikästä. Tyylillisesti yhtenäiset kappalevalinnat koukkaavat ongelmitta akustisen jazzin ja taiderockin kautta aina raskaamman musiikin puolelle. Yllättäen keskellä studiolevyä on myös yksi live-raita. Hieman Pat Metheny -tyylinen tunnelmointi on suorastaan eteerisen kaunis. Kaiken täydentävät mukavan mehukkaat soundit. Ennen kaikkea virveli kuulostaa upealta. Basso kuitenkin luuskuttaa hieman lujaa ja harmittavasti, mutta vain hieman. Kaiken kaikkiaan osoittaa Lontoossa sekä Oregonissa äänitetty ja Floridassa miksattu Emergent kiiltävää esimerkkiä siitä, kuinka intrumentaalilevyyn puhalletaan syvyyttä.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-02-01
Arvostelija : Tommi Hartikainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.