Redemption – Redemption

Ristiriitaiset kuuntelukokemukset alkavat näemmä joskus jo kansitaidetta katseltaessa. Harmaasävyiset, Nightmare Before Christmasin mieleentuovat kannet ovat kuin metsä, minne puskutraktori saapuu. Itse levyn aloittava intro sopii yhtälöön yhtä hyvin kuin flanellipaitaista, lyhyenläntää ja huonoihoista metsuria säestävän enkelten kuoron tulkinta Valkyyrioiden ratsastuksesta. Vaikutus on myös hyvin samankaltainen. Eipä olisi tällä hetkellä pinossa nauraa rehottavilla kirvesmiehillä hymy niin herkässä, mikäli työnantaja olisi älynnyt varoittaa edessä olevasta hir-vit-tävästä sahauksesta. Kun pidetään mielessä montako kirvestä yleisöstä löytyy, tulisi valkoiseen mekkoon sonnustautuneen kitaristin hyvin pikaisesti ottaa jalat alleen.

Toisaalta yhtyeen etulinjalla ei ole hätiä mitiä. Onhan sillä turvanaan säälittävän nuhainen, ponneton ja nenä-ääninen vokalisti. Hänen loitsutessaan elämää suurempia taikasanojaan, kuten “Answers will be found in desperation”, on epätoivo kyllä lähellä. Mikäli kuitenkin laittaa haltijakorvapidennykset päähänsä, ja löytää syvältä sisimmästään sen pienen metsurin, voi levyssä nähdä jotain hyvääkin. Platan pisteet nousevat yhteensä peräti yhdellä kaikkien niiden osien myötävaikutuksesta, joissa musiikin vallitsevaa laatua ei voi kuvata yhdyssanalla liukuhihnametalliruksutus. Kiekolle on jopa piiloutunut muutama hauska arpeggio ja lievästi viihdyttävä melodinen korukuvio. Ei kuitenkaan kannata odottaa sentään mitään uutta – saati peräti omaperäistä – progressiivisuuteen kallellaan olevan metallisen auringon alla.

“God can be everything, God can be cruel”. Vapaasti tätä ja kansanedustaja Halmetta mukaillen: “Jumala voi olla julma – niin ilmeisesti minäkin”. Kaksi pistettä.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2004-02-04
Arvostelija : Tommi Hartikainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.