Pohjoinen Kuri – Lama-ajan Lauluja
Tuusulanjärven pohjoiselle suistoalueelle on pesiintynyt viisihenkinen riffikopla, joka tunnetaan nimellä Pohjoinen Kuri. Erinomaisesti mielenkiinnon herättävä nimi antaa toivoa kunnon lumipesusta. EP:n titteli, Lama-ajan lauluja, lisää entisestään mielenkiintoa. Huumorimielessä ei siis olla asialla, vaikka ironia ilmeisesti luonnetaankin yhtyeen keskuudessa tehokkaaksi painotuskeinoksi. 2000-luvun suomenkielisen raskaan rockin buumin ollessa huipussaan Pohjoinen Kuri on suurien haasteiden edessä.
Ensimmäisenä opinkappaleena kuullaan yhteiskuntakriittinen Maa kaatuu. Nykypäivänä niin muodikkaasta kansalaisaktiivisuudesta ja yhteiskuntakriittisyydestä on varsinkin rockmusiikissa tullut banaalia ja tylsää tyhjänpuhumista. Ilokseni huomaan, että Pohjoisella Kurilla on kypsää näkemystä ja kykyä luoda rakentavia näkökulmia suomalaiseen yhteiskuntaan. Musiikillisesti erinomainen, raikas ja soundeja myöten insinöörimäisen tiukka Maa kaatuu on esimerkki biisistä, jossa musiikki tukee lyriikkaa. Paras vain uskoa: homma on hoidossa/ Hyvissä käsissä, turha puuttua/ Helpompi herätä, helpompi nukahtaa/ Kun ei vaivaa päätä, kanna vastuuta.
Jäänmurtaja-biisi tuo mieleen länsirannikolta päin operoivan Saran. Biisissä on vahva tunnelma ja taas musiikki tukee lyriikkaa ja toisinpäin. Biisin ankea ja kylmä tunnelma olisi kaivannut ehkä pienen toivonpilkahduksen vaikka hieman valoisamman väliosan muodossa, mutta toimii kyllä tälläkin tavoin totaalisena kuuntelukokemuksena. Pöytä on katettu jatkaa samalla riipivän hyisellä meiningillä kuin Jäänmurtaja. Runttaava riffittely alkaa puuduttaa kuitenkin tietyssä vaiheessa. Kaivan mieleni sopukoista vertailukohdaksi Deftonesin.
Jälleen kerran minimalistisen nerokkaasti nimetty Isäntä kertoo mielenkiintoista tarinaa ihmisen ja luonnon suhteesta nykytilanteessa. Ilmeisesti on tulkittava niin, että loppujen lopuksi ihminen on vain renki ja luonto todellinen isäntä, tai ainakin niin sen tulisi olla. Biisi on musiikillisesti melko onnistunut. Riffit ovat raskaita, mutta eivät silti kovin omaperäisiä.
Pohjoisella Kurilla on mielestäni erittäin toimiva konsepti: suomenkielisiä raskaita lauluja raskaista aiheista. Tämän konseptinhan mm. Kotiteollisuus ja Trio Niskalaukaus ovat oivallisesti hyödyntäneet. Pohjoisen Kurin valtti on kuitenkin sen kurinalaisuus: se ei tunge väkisin Dingon Autiotalo-henkisiä melodioita kertosäkeisiin, eikä myöskään korota ääntään huutoon ilman perusteluja. Omakustanteeksi tuotanto on huippuluokkaa. Kerrassaan lupaavaa!
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-01-27
Arvostelija : Juha Luomala
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]