Hero – Lörö

Henri ja Tero, eli yhdessä siis Hero, esittävät debyytti-ep:llään seitsemän biisiä perinteistä pilke silmäkulmassa tehtyä ja vahvasti keskikaljabaarille tuoksuvaa Suomi-iskelmää. Bändi kertoo luoneensa täysin uuden musiikkigenren, verbaalimusiikin, mutta siitä huolimatta levy ei minun korviini tarjonnut mitään uutta, eikä bändin sanallinen antikaan mitään ylevän akrobaattista ole.

Levy tuntuu aluksi jonkinlaiselta Suomi-popin hengessä tehdyltä iskelmäparodialta. Läpi käydään eri tyylilajit twistin (Olet vain niin kaunis) ja kantrin (Kantritähtönen ja Seksi ja olut, jotka sanoituksiltaan alkavat miltei identtisesti) kautta tangoon (Kuumat huulet), mutta varsinaista punchlinea vitsistä ei tunnu löytyvän millään. Juttu latistuukin kevyeksi hassutteluksi ja taustamusiikiksi. Levyn alkuvaiheilla muodostunut mielikuva väistyy ja levy alkaa kuulostaa siltä kuin Jean S. olisi kutistunut kaksimiehiseksi ja alkanut soittaa omia biisejä. Ei paljon naurata, eikä tunnu oikein miltään muultakaan.

Biisien aiheet vaeltelevat myös hyvin perinteisiä linjoja. Kauniista naisista ja oluesta lauletaan, eikä kovinkaan omaperäisesti. Levylle on sisällytetty vielä kaksi “bonusraitaa”, kinkkupitoinen joululaulu Heron joulu sekä musiikillisesti varsin sisällötön instrumentaali Heron tunnari. Tämän levyn osaisin kuvitella ihan päteväksi taustaääneksi Café Veijon Baariin, mutta itse en saanut tästä mitään irti. Kevyttä, hyvin kevyttä musiikkia.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2004-02-16
Arvostelija : Aki Kuosmanen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.