Revis – Places For Breathing

Revis on biografian mukaan illinoislaisten, lahjakkaiden heinähattujen bändi, joka L.A:hin muutettuaan teki unelmistaan totta ja solmi ison monikansallisen levytyssopimuksen. Puhutaan siis amerikkalaisesta unelmasta. Rehellisesti sanottuna en missään vaiheessa epäillyt bändin tulevan mistään muualta, niin amerikkalainen on Revisin soundi.

Levyn ensimmäistä biisiä on kulunut kertosäkeeseen asti ja luulen tietäväni jo koko albumin juonen. Eivätkö amerikkalaiselle ostavalle yleisölle riitä soundeiltaan lähes identtiset Nickelback, Puddle of Mudd ja Three Doors Down, tarvitaanko vielä Revis? Revisin soundi on loppuun asti fiilattu ja höylätty amerikanmiehen kalliissa studioissa ja antaa korville paljon informaatiota kompressoituna ns. koko kaistan leveydeltä. Elämän makua albumilla ei ole lainkaan. Sinänsä kohtuulliset biisit kärsivät liikaa rahat silmissä tehdyn tuotantotyön takia. Rohkea ja osaava tuottaja olisi voinut löytää bändistä muutakin kuin vain kohta kolmisen vuotta Jenkeissä myötätuulessa olleen ”vähän raskaamman rockin” kaikkien kliseiden huolelliseen täyttämiseen keskittyvän, kylmän markkinalaskelmoidun sätkynuken.

Albumilla on harvoja hienoja hetkiä, jotka kuitenkin ovat kertakäyttötavaraa ja useimmat biisit ärsyttävät jo kolmannella kuuntelukerralla. Spin-nimisessä biisissä kitaristi on löytänyt oivallisen raon käyttää kitaran oktaaviäänialaa ylösalas heittelevälle whammy-pedaalille. Living Rooms -biisin kertosäe lähtee todella mahtipontisesti ja vaikutelman toivoisi kantavan biisin loppuun, mutta hetken päästä huomaa biisin olevan samaa harmaaksi väljähtynyttä kauraa kuin 11 muuta. Perinteisen rockbändikokoonpanon sointia on aika-ajoin vahvistettu viuluilla, joka tuo kaivattua syvyyttä hetkittäin. Albumin nimibiisin kertosäe on ainut kohta levyllä, jonka voi sanoa olevan yhtaikaa oman kuuloinen ja kaunis.

Revisin albumi ei tuo mitään uutta, mitä et olisi kuullut jo edellämainittujen ja lukemattomien muiden bändien levyillä. Levy taiteellinen arvo on pyöreä nolla, mutta koska rockmusiikin tulee olla myös viihdyttävää, niin se tälle levylle hiljaisen taustamusiikin ominaisuudessa myönnettäköön. Ei nimittäin haittaa keskittymistä.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2003-11-19
Arvostelija : Juha Luomala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.