Cerberus – Chapters Of Blackness

Saksa on paska maa, totesi eräs keihäänheittäjä aikanaan. Väitteen todenperäisyyttä on tullut kyseisestä valtiosta vahvistamaan viiden miehen retkikunta Cerberus, jonka aikeet ovat kaikkea muuta kuin hyvät. Livedebyytin jälkeen tuotantohihnalle on laskettu toinen hengentuotos, jota voisi täyspitkän sijaan luonnehtia ylipitkäksi. Levy kun ei tahdo loppua, ei niin millään.

Musiikillisina vertauskohteina mainitaan puolet Norjan kulttibändeistä – mm. Immortal ja Burzum – mutta todellisuudessa esi-isien jalanjäljet jäävät galaksien päähän. Levyn kolmessatoista kappaleessa mölytään, paukutetaan ja sahataan niin mielikuvituksettomalla tavalla, että otsasuonessa tykyttää. Soittotaito on kohtalaista, mutta sävellykset ovat kauttaaltaan todella penseitä ja mitäänsanomattomia.

Puita ei ehkä näy, mutta metsään on tuotantopuolikin tiensä löytänyt. Kahden kitaristin kädenjälki on saatu kuulostamaan naurettavan staattiselta surinalta, jonka parissa ei viihdy minuuttia pidempään. Rummut ja basso on häivytetty jonnekin jumalan selän taakse, ja vokalistin rutikuiva kurkkukärinäkin sekoittuu tehokkaasti kitaroiden rätisevien diskanttien joukkoon. Täyteläistä kokonaisuutta kuorruttavat myrskyiset sade- ja tuuliefektit sekä susien ulvonnat, joiden tuoma lisäarvo matemaattisesti arvioiden lähestyy nollaa.

“Cerberus came from the gates of hell”, todetaan saatekirjeessä. Jos lisää samanlaista on luvassa, kehottaisin poikia pakkaamaan kimpsunsa ja palaamaan takaisin.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2003-11-26
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.