Psycroptic – The Scepter Of The Ancients

Australian saarivaltion isällisessä huomassa lepäävä Tasmanian saari saattaa olla kaukana, mutta metallin pitkä ja kalmainen koura näyttää yltävän sinnekin. Nelisen vuotta sitten perustettu yhtye takoo nyt omakustanne-esikoisen jälkeen säveliä atomeiksi Unique Leader Recordsin leivissä, mutta musiikkityylinä on edelleen tappotahdilla etenevä death metal.

Psycropticin soitto on teknistä, vaikeasti avautuvaa ja raskasta. Grind-murhauksen tunnusmerkit täyttävä kitaratyöskentely liikkuu halvaannuttavan nopeiden nuottirykelmien ja omaksuttavampien sahausten välillä, mutta hempeilyihin ei ole varaa hetkeksikään. Rumpalin käsistä pursuava paukutus ja kilkatus on monimutkaisuudessaan hämmästyttävää, etenkin kun mies onnistuu vieläpä hitsaamaan konstikkaat rytmivaihdokset kappalerakenteisiin saumattomasti. Muurahaiskekomaisen näennäisen sekasorron keskellä kaikki toimii desimaalin tarkkuudella.

Uusien tuulien lisäksi vokalisti Matthew Chalk puhaltaa keuhkoistaan sellaisen määrän rojua, että äänijänteet väpättävät kuin läskibasson kieli. Melkeinpä kaikki örinän alalajit infernaalisen matalasta raatohönkäyksestä diskanttimittareita rikkovaan kirskuntaan ehditään levyn aikana käydä läpi, ja välillä vokaaliraitaa kasataan päällekkäin niin, että pää räjähtää.

Ideoita bändiltä löytyy ainakin levyllisen verran, eivätkä ne varmasti tähän lopu. Millimetripaperille suunniteltu soittokin on vasta toiseen levyynsä ehtineellä bändillä erinomaista, mutta yhdeksästä kappaleesta löytyisi tilaisuuksia esitellä muitakin taitoja kuin sorminäppäryyttä. Loppupuolen The Valley of Winds Breath and Dragons Fire osoittaa, että sävellystaidot riittävät kyllä barbaarisen runnomisen ja hyvien melodioiden yhdistämiseen.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2003-11-28
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.