Don Huonot – Olimme Kuin Veljet [Suurimmat Hitit 89-03]

Kokoelmien kuningas (määrässä) ja teinityttöjen idoli on poistunut rakennuksesta. Monet ovat toivoneet, ettei Don Huonot olisi ainoa suomirock-bändi, joka näin älyää tehdä. No, pitäähän bändin vielä muutama kokoelma julkaista. Seuraavaa odotellessa Olimme kuin veljet jatkaa yhtyeen loppumattomalta näyttävää kokoelmanjulkaisupolitiikkaa.

Vuonna 1989 muodostettu Don Huonot ei uransa aikana musiikissaan juurikaan esikuviansa piilotellut. Alusta lähtien Ismo Alangon projektit, CMX, YUP ja muut kulloisenkin ajan suurimmat suosikit näkyvät Donien tuotannossa kuin pälvikalju. Joidenkin silmään se pistää, jotkut hyväksyvät asian ja jotkut eivät kokemuksen puutteeltaan sitä erota. Yhtye saavutti urallaan huikeita myyntimenestyksiä (kulta- ja platinalevyjä), loppuunmyytyjä keikkoja sekä radiohittejä. Näistä on nyt koottu kahden levyn satsi eli 34 biisiä, joista joistakin kuullaan erilaiset miksaukset tai liveversiot.

Kuten jo aiemmin mainittu, ei Don Huonot koskaan ollut kovin kummoinen sävellys-sanoituslahjoiltaan. Se oli enemmänkin lahjakas kameleontti. Bändi kopioi kulloisenkin taustansa ja lisäsi siihen tuotannollisesti mitä milloinkin. On totta, että monet muutkin bändit ovat toisintoja aiemmasta, mutta Don Huonoilla vaikutteet tarkemmin katsellessa näkyvät selvemmin kuin useimmilla. Kalle Aholan Alanko- ja A.W.Yrjänä -fraseeraukset olivat ontuvia hiilikopioita ja pöllihän mies soolourallaan mm. ainakin yhdestä Neljän Ruusun kappaleesta puolet itselleen.

Yhtyeen haastatteluissa antama kuva itsestään ei ollut sekään kaikkein mairittelevin. Bändin tarkoitus jäi sekavaksi. Yritettiinkö sillä ikinä saada paljon muuta kuin rahaa, viinaa ja naisia? Kaikesta huolimatta oli Huonoilla hyviäkin biisejä, jotka kuuluvat suomirockin historiaan. Mm. Seireeni, Riidankylväjä, Suojelusenkeli ja Sydänpuu ovat erinomaisia kappaleita ja olivat yhtyeen sydän ja veri. Nyt kun kerran yhtye on haudassa, pitäisi muistopuheessa puhua vain vainajan parhaista puolista. Kokoelman antama kuva yhtyeestä ei kuitenkaan tähän kannusta.

Julkaisun tarpeellisuus on aika tavalla nollissa ottaen huomioon yhtyeen aikaisemmat kokoelmat. Näikseen suuhun jää erittäin paha rahastuksen maku. Don Huonoista taitaa tulla vielä Suomen Kiss, jos “bisnesälystä” puhutaan.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2003-11-14
Arvostelija : Juha Kähkönen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.