Strokes, The – Room On Fire

The Strokes hurmasi pari vuotta sitten esikoislevyllään Is This It renttumaisella asenteellaan ja rehellisen kulkevalla rockillaan. Bändi nousi tyhjästä vaihtoehtorockin ystävien ja brittilehdistön suureen suosioon ja sai The Hivesin ohella lukuisan määrän The-etuliitteisiä seuraajia, joista jokainen vuorollaan oli brittilehtien mukaan rockin uusi pelastaja ja parasta mitä on kuultu sitten sen edellisen The-alkuisen bändin. Selvää siis on, että paineet toisen levyn teossa ovat olleet suuret.

Ensimmäinen single uutukaiselta, 12:51, antoi kuitenkin luvan odottaa uudelta levyltä jotain yhtä hyvää, kuin mitä debyytti tarjosi. 12:51 hurmasi idioottimaisen tarttuvalla melodiallaan ja aiemmin tutuksi tulleella rennolla, mutta energisellä meiningillään. Levyn parhaimmistoa tuo biisi ehdottomasti onkin.

Levyn aloittaa mainio kaksikko What Ever Happened? ja Reptilia, jotka tarttuvina ja kulkevina rockbiiseinä yltävät ensimmäisen levyn tasolle. Mitään suoraa toisintoa aiemmasta nämä biisit eivät kuitenkaan ole. Levyn alusta asti on huomattavissa bändin halu kehittää biisejään rakenteellisesti ja soitannollisesti kikkailevampaan suuntaan debyyttilevyltä tutun suoran kohkaamisen lisäksi.

Eteenpäin kuunnellessa levyn materiaali hieman tasaantuu ja muutama biisi tuntuu hieman täytemateriaalilta, kuten You Talk Way Too Much ja Meet Me In The Bathroom. Huonoimmillaankaan biisit eivät silti ole tylsiä tai liian pitkiksi venytettyjä. Suurin ero Is This It -levyyn lieneekin biisimateriaalin seestyminen, tahti on yleisesti hieman aiempaa hitaampi. Levyn rauhallisin hetki on Under Control, sopivan laiskasti kulkeva kaunis popbiisi, joka tuo muun materiaalin lomaan mukavan hengähdystauon.

Bändi on onneksi pitänyt oman “lo-fi”-tyylisen soundinsa, eikä mitään massiivisia stadionsoundeja ole lähdetty rakentelemaan. Paikoin äänimaailma on lyöty jopa yllättävän räkäiseksi, lähinnä biisissä The Way It Is, joka edustaa levyn energisintä hakkaamista. Reilun puolituntisen päättää vauhdikkaasti rokaten I Can’t Win, joka juuri sopivana lopetuksena jättää levystä hyvän mielen. Kokonaisuutena Room On Fire ei yllä esikoislevyn tasolle, mutta pettymys tämä ei missään tapauksessa ollut. Bändi on onnistunut tekemään nipun uusia hyviä biisejä ja kokoamaan niistä hienon levyn, ja se riittää.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-11-20
Arvostelija : Aki Kuosmanen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.