King’s Evil – Deletion Of Humanoise

Sehän nyt on tiedetty, että kun lauletaan kovaa ja korkealta, poljetaan basareita kuin tulpatonta mopoa ja soitetaan yli-inhimillisen nopeita kitarasooloja, niin ainakin Japanissa on kysyntää. Siksi on piristävää huomata, että muunkinlainen raskasmetalli on saanut nousevan auringon maassa jalansijaa. King’s-Evil tykittää puhdasveristä thrashia sellaisella intensiteetillä ja raivolla, että hirvittää. Bändin ytimen muodostavat Yamadan veljekset eli laulajakitaristi Wataru ja toinen kitaristi Masamichi. Äijät ovat tahkonneet thrashiansa vuodesta 1989, mutta saaneet debyyttialbumin väännettyä vasta nyt. On sääli, ettei näiden 12 vuoden aikana ole saatu tasokkaampaa biisimateriaalia aikaiseksi. Asenne on King’s- Evilillä kunnossa ja se pelastaakin jo paljon. Bändin esikuvat löytyvät selkeästi thrashin kultakauden eurooppalaiselta laidalta, eli Kreatorin ja Destructionin kaltaiset nimet tulevat hakematta mieleen. Sehän ei sinänsä ole paha asia, mutta kun molemmat edellämainitut sekä monet muut vanhat patruunat ovat viime aikoina osoittaneet olevansa edelleen hirmuisessa vedossa, eikä King’s-Evil saa räyhäämiseensä millään samaa hehkua kuin esikuvansa, ei Deletion Of Humanoise juuri jaksa innostaa. Lisäksi yhtye tuntuu väistämättä jonkinlaiselta reliikiltä menneestä. Levy on nimittäin tehty vankasti 80-luvun perinteitä kunnioittaen biisien lukumäärää (8), suttuista soundimaailmaa ja täysin joutavanpäiväisiä kiukuttaajatapankaikki-sanoituksia myöten. Juuri siinähän on esimerkiksi Kreatorin vahvuus, että se kuulostaa edelleen tuoreelta ja ajankohtaiselta, vaikka juuret ovatkin viidentoista vuoden takana.

King’s-Evilin musiikki on kyllä tavallaan hyvinkin vakuuttavaa ennen kaikkea hirmuisen adrenaliinipitoisuutensa ansiosta, mutta omaa ilmettä siinä ei ole. Wataru Yamadan laulutyyli lähestyy black-henkistä tusinaraakkumista ja velimiehen kitarasoolot on kuultu jo moneen kertaan. Huonoa musiikkia tämä ei silti ole, esimerkiksi Punish With Death on ihan oikeasti sangen kelvollinen biisi ja sisältää koko levyn selvästi parhaan riffinkin. Uskon ja toivon, että King’s-Evil saa vielä musiikkiinsa aidosti kiinnostavaa ja omanlaistaan henkeä, sillä eiväthän vaikkapa Anthraxin tai Metallicankaan debyyttilevyt vielä koko totuutta kertoneet…

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2002-07-05
Arvostelija : Vilho Rajala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.