Liisanpuisto – Olipa Kerran
Helsinkiläisen hip hop -trio Liisanpuiston toinen pitkäsoitto kantaa nimeä Olipa kerran. Pakko myöntää, että asenne, jolla lähdin kuuntelemaan tätä levyä, oli kaikkea muuta kuin reilu. Luokattoman suomiräpin invaasio on turruttanut korvani siihen malliin, että nykyään jokainen kotimaisella räpäyttävä hip hop -poppoo saa varsin kyynisen vastaanoton. Hämmennykseni olikin suuri, kun huomasin diggailevani Liisanpuiston menosta heti intron jälkeisestä Toinen Helsinki -raidasta alkaen.
Kantava voima Liisanpuistolla on rehellisyys. Liisanpuisto puhuu todellisuudesta ja todellisista ongelmista romantisoimatta tai dramatisoimatta. Siinä, missä monet suomiräppärit pulahtavat mereen verbaalisella matkallaan Jenkkilän suuntaan, Liisanpuisto tukee räppinsä omaan todellisuuteensa. Teesi ja Ville räppäävät rauhallisesti ja ammattitaidolla, ja mikä tärkeintä, joka sanasta saa selvää. Mistään kumartelusta tai nyhväämisestä ei ole kuitenkaan kysymys. Esimerkiksi Vapaapudotuksen kanssa kieli poskessa heitetty uhoraita Matsi on leveilyläppää parhaimmillaan: huumorintajuista, itseironista ja nokkelaa.
Huumorin ohella Liisanpuisto operoi aiheilla, jotka saavat ajattelemaan sekä omaa elämää että ympäröivää todellisuutta. Välillä Liisanpuisto osuu kipeän lähelle, ja jotenkin tuntuu, että tämän matkan jälkeen on karvan verran parempi ihminen. Ainoa asia mikä voi kaventaa Liisanpuiston kuulijakuntaa, on Helsinki-keskeisyys. Itse Helsingissä riittävästi aikaa viettäneenä voin kuitenkin samaistua kappaleisiin, ja uskoisin, että muuallakin asuvat pääsevät hyvin kärryille.
Kolean tuotanto toimii omalta osaltaan saumattomasti räppien kanssa. Suurin osa taustoista perustuu simppeliin jousimelodiaan ja rauhallisesti rullaavaan biittiin, joka rytmittää räppiä, mutta ei varasta show’ta. Levyn puolilla välein alkaa tosin jo toivoa, että pehmeiden taustojen seasta löytyisi hieman enemmän särmää. Beatboksaustakin löytyy himpun verran, kymppiraita Jash Burns on Teesin heittämä puolen minuutin hauska englanninkielinen läppä. Mukana levyllä on myös mpeg-muodossa oleva Toinen Helsinki -video.
Liisanpuisto on omalla listallani suomiräpin kermaa. Jos olet kyllästynyt katteettomalla itseuholla kuorrutettuihin wannabe-nuorisorikollisiin ja olet kurkkuasi myöten täynnä kiusallisen huonoja tenavatähtiräppäreitä, anna Liisanpuistolle mahdollisuus.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-12-04
Arvostelija : Atte Jaakkola
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]