Levyarvostelut

Deathchain – Deadmeat Disciples

Kuopiosta tärähtää! Kallaveden äärellä on synnytetty albumillinen vauhdikasta ja brutaalia thrash-kuolemaa, old school -otteella tottakai. Vuonna 2002 julkaistu Poltergreist-demo oli onnistunut ja ammattimainen julkaisu savolaiskokoonpanolta. Nyt on pistetty vielä pari ylimääräistä pökköä pesään ja tuloksena on yksi kaikkien aikojen kovimmista kotimaisesta metallilevyistä.

Deathchainin tavaramerkkeinä ovat edelleen jyräävät demppausriffit, sekä tarkka ja nopea rumputyöskentely. Tempo on kohentunut entisestään, kun pääasiallinen säveltäjä-sanoittaja Corpse siirtyi syrjään laulajan tontilta. Rotten karjuu hieman korkemmalta ja raaemmin, At The Gatesin Tomas Lindbergin tyyliin. Harvinaisen tyylikäs ja vanhalle hengelle uskollinen kansi kertoo jo mitä tuleman pitää. Levyn teemat kulkevat läpi ydinsotien ja kauhun aina kuolleiden opetuslasten hautausmaille.

Vaikka bändin ilmiselvät musiikilliset vaikutteet ovat Slayer ja muut vanhat bändit, ei kyse ole mistään aikamatkasta 80-luvulle. Soundipoliittisesti levy on hyvinkin nykyaikainen ja huolella toteutettu, josta kiitos kuuluu S. Jämsenin Studio Perkeleelle. Mies on onnistunut räätälöimään juuri tälle pumpulle sopivan, piiskaavan ja tasapainoisen äänimaailman. Puolen tunnin mittainen shokkihoito saa varmasti moitteita pituutensa puolesta, mutta uskokaa kun sanon: Asia tulee tässäkin ajassa harvinaisen selväksi. Senhän todisti jo Reign In Blood!

Kun opetuslapset on teurastettu muutamaan kertaan, ei jälkimaku jätä rässikuoleman ystäviä kylmäksi. Sävellyksellisesti tässä ei tarjota mitään kovin monimutkaista tai nerokasta, mutta kaikki mitä levyllä kuuluu on tehty kunnolla. Biisirakenteet ovat soljuvia, eikä ns. ”hukkariffejä” jää käteen. Täyteläisestä soitannasta tulee mieleen legendaarinen Sepultura parhaina vuosinaan: huippulahjakas rumpali rytmittämässä sopivan simppeleitä ja rouhevia riffejä. Homma toimi 15 vuotta sitten ja se toimii edelleen.

Parasta Dead Meat Disciplesissä on kuitenkin se nuoren bändin energia ja intensiteetti, joka levystä huokuu. Yleensä debyyttilevyillä on enemmän yli-innokkuutta ja näyttämisen halua kuin todellista osaamista, mutta Deathchain tekee selvän poikkeuksen. Kaikki palaset ovat loksahtaneet jo tässä vaiheessa täydellisesti kohdalleen. Hail Death! Hail Thrash! Hail Deathchain! Mestariteos on syntynyt.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2003-10-08
Arvostelija : Kami Launonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.