Arachnes – Primary Fear

Neljänteen täyspitkään albumiinsa edennyt italialainen Arachnes edustaa omien sanojensa mukaan melodista powermetallia sinfonisin ja progressiivisin vaikuttein. Kyse ei ole pelkästä mainoslauseiden sanahelinästä, sillä peruspoweriin on todella saatu otettua etäisyyttä.

Esikuvikseen Arachnes listaa mm. Stratovariuksen, Symphony X:n ja Dream Theaterin, joiden vaikutus kieltämättä levyllä kuuluukin. Primary Fearin kantava voima on kuitenkin progressiivisuus, ja musiikkia voi huoleti luonnehtia progressiiviseksi metalliksi. Sinfonisuus taas ilmenee jousien käyttönä sekä varsin runsaina vaikutteina barokkimusiikista. Tässä kohdin pettää myös bändin tyylitaju. Levyllä on peräti kaksi puolivillaista barokkiharjoitelmaa, ja vaikka Tota Pulchra onkin soitettu aidoilla kirkkouruilla, ei tekeleistä kumpainenkaan kuulu metallialbumille. Edellä mainitut sävellykset sentään jossain määrin istuvat Primary Fearin tyyliin, mutta koveria Emerson, Lake & Palmerin tippadii-progekappaleesta Eruption on jo lähes mahdoton ymmärtää.

Harhailuita lukuun ottamatta on Primary Fear miellyttävää kuultavaa. Sävellykset ovat monipuolisia ja yllätyksellisiä, bändin taitotaso erinomainen ja miksauksessa on niin ikään onnistuttu. Kitarasoundit ovat rankat, synista löytyy runsaasti variaatiota, kun taas laulu on miksattu yllättävänkin taustalle. Karmila-standardista poikkeaminen osoittautuu lopulta varsin piristäväksi, kunhan alkujärkytyksestä on toipunut.

Tähän asti Arachnes on tuottanut levynsä itse. Ulkopuolisen tuottajan palkkaaminen saattaisi olla harkitsemisen arvoinen asia seuraavaa pitkäsoittoa silmälläpitäen. Primary Fearillä riittäisi nimittäin aineksia nousta hyvästä levystä todelliseksi helmeksi.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2003-10-19
Arvostelija : Alex Machine

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.