Mokoma – Punainen Kukko

Vaikeuksien kautta voittoon on syntynyt tämäkin platta. Ja on aivan pakko todeta, että luojan kiitos se on täällä.

Mokoman julkaistua Kurimus-levynsä on se ollut suomalaisen metallin (thrash-metallin) kermaa. Suomenkielisenä se onkin ainoita yrittäjiä, mutta myös korkeasti arvostettu niin yleisön kuin kriitikoidenkin puolella. Itselleni Kurimus ei napsahtanut aivan niin kovasti kuin useimmille. Pari hieman huonompaa biisiä latistivat hieman tunnelmaa. Tämä EP kuitenkin pakottaa ällistelemään bändin tajua musiikista ja tyylistä.

Levyllä on viisi biisiä, joista ensimmäinen on Kurimukselta, toinen kappale on coveri lappeenrantalaisen Chargedin A.C.N.R:n-tuotoksesta ja kolmas Mokoman Valu-levyltä uudelleen sovitettu Pillipiipari. Neljäs ja viides ovat ylijäämämateriaalia Kurimukselta. Lisäksi EP sisältää Takatalvi– ja Punainen Kukko -videot, jotka eivät arvosteluversiolla toimineet. Takatalven nähneenä kuitenkin voi helposti todeta sen olevan hyvinkin viileä.

Punainen Kukko edusti jo Kurimuksella biisien parhaimmistoa. Junttariffeillään sekä saatanan kukko -huudoillaan se miellyttää korvaa vieläkin. H.E.L.L. (alias A.C.N.R) on soittonsa äärimmäisen nopeuden takia varmasti hämmentävä kokemus thrashistä tietämättömille. Erinomainen sovitus on tehnyt sekä edellä mainitulle, että Pillipiipari-2003-kappaleille gutaa. Molemmat tunnistaa silti mainiosti ja versioinnin voi sanoa tehneen molemmille kappaleille vain hyvää.

Kahtena viimeisenä kappaleena tulevat Täältä etelään ja Marjat, jotka tiputettiin jostain täysin käsittämättömästä syystä pois Kurimukselta, mutta jotka ovat Mokomaa parhaimmillaan. Kaunista ja raskasta – nopeaa ja raskasta – rokkia. Täältä etelään ei ehkä ole puhtainta thrashiä, vaan rockfiltterin läpikäynyttä sellaista. Jopa jonkinlaista hittikertosäettä pidetellään kappaleessa. Marjat-kappaletta on pakko verrata Silmä terään -kappaleeseen Kurimukselta. Miten ihmeessä kokopitkälle karsiutui se, joka siellä on? Marjojen kauneus on äärimmäisen hienoa ja kaikenlainen Niskalaukaus-vivahtekkaisuus on minimalistista ellei olematonta verrattuna Silmä terään -biisiin.

Paremmin koostettua EP:tä ei varmasti olekaan. Se on koostettu erityisen hyvin ja lunastaa paikkansa Mokoma -julkaisuiden joukossa.

Lisäys 21.10.2003

Versio, jolla myös videot toimivat, tipahti postiluukusta nyt jälkikäteen. Molemmat videot ovat periaattessa live-videoita. Takatalvi on kuvattu bändin takoessa meteliään hyisellä kaatopaikalla ja Punainen Kukko on taltioitu keikoilla. Yhtyeen soitto on näyttävän näköistä ja nuoruuden vimmaa ilmentävää. Moshausta ja soittamisen tuottamaa nautintoa molemmissa riittää ruudun täydeltä. Takatalvi on “ultra-cool” veto ja Punaiseen kukkoon on konseptiksi valittu juuri oikea live-taltionti tapa: useammalta keikalta materiaalia ja väliin keikan ulkopuolista materiaalia. Enempää ei uskalla toivoa. Niille, jotka eivät ikänsä puolesta keikoille pääse, on tämä erinomainen katsaus bändin livekuntoon.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2003-10-13
Arvostelija : Juha Kähkönen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.